Kiiltoruokobambu (Fargesia nitida)

Kiiltoruokobambu on kotoisin Kiinan Sichuanin ja Gansun maakuntien vuoristometsistä n. 2000-4000 metrin korkeudesta. Se on isopandan tärkeimpiä ravintokasveja. Kiiltoruokobambu on yksi kylmän kestävimmistä ja pisimpään länsimaissa viljellyistä bambulajeista. Tiettävästi se saapui ensimmäisen kerran Eurooppaan siemeninä Pietarin kasvitieteelliseen puutarhaan 1880-luvun lopulla. Kiiltoruokobambusta on kehitetty myös joitain puutarhaviljelylajikkeita. Tieteelle lajin kuvaili ensimmäisen kerran Algernon Bertman Freeman-Mitford vuonna 1895. Lajin tieteellisen nimen sukunimiosa kunnioittaa ranskalaista lähetyssaarnaja Paul Guillame Fargesia.

Kiiltoruokobambu on ulkonäöltään eksoottinen, hieman heiniä muistuttava pystykasvuinen koristebambu. Kiiltoruokobambu, kuten muutkin bambukasvit kuuluvatkin heinäkasvien heimoon. Suomessa kiiltoruokobambun ruokomaiset korret voivat kasvaa suotuisissa olosuhteissa n. 1-2 metriä korkeiksi ja kasvustosta voi tulla halkaisijaltaan jopa 2 metriä leveä monivartinen melko tiheä mätäs. Lopulta mättäästä voi tulla niin tiivis, että se voi tarjota kesällä hieman näkösuojaa varsinkin jos kasveja on useampi rivissä. Korret kasvavat pituutta vain ensimmäisenä vuotenaan. Ne ovat n. 4-8 mm paksuja, sileitä ja niissä on useita solmumaisia nivelkohtia, n. 15 sentin välein. Aluksi korret ovat vihreitä. Ne muuttuvat vähitellen vaalean ruskeiksi. Vanhemmiten korret tummuvat osittain sinertävän mustiksi ja kaartuvat lehtien painosta päistään hieman alaspäin. Korret voivat elää suotuisalla paikalla jopa 10-20 vuotta. Kiinassa korsia on käytetty moniin eri tarkoituksiin koon mukaan korinpunontaan ja bambuaitoihin sekä versoja myös erilaisten vaivojen hoitoon perinteisessä kansanlääkinnässä.

Kiiltobambun lehdet voivat sijaita melko tiheässä. Sen vuorottain sijaitsevat kapeat, tasasoukat – suikeat lehdet voivat olla olla n. 4-10 cm pitkiä ja n. sentin leveitä sekä kärkeään kohden kapenevia. Kasvin vaaleanvihreät lehdet ovat päältä yleensä mattapintaisia, vaikkakin lajin tieteellisen nimen latinankielinen lajimääre ’nitida’ merkitsee loistavaa tai kirkasta, viitaten kasvin lehtiin. Tähän perustuu myös lajin suomenkielisen nimen kiilto -määre. Kasvin lehdet ovat ainavihannat, mutta Suomessa kylminä talvina käytännössä suuri osa lehdistä saattaa varista alas, mutta kasvi voi tehdä uudet lehdet keväällä, mikäli juuristo on säilynyt talvesta elinvoimaisena. Tiheäkasvuista bambua tukee melko pinnallinen ja hitaasti leviävä juuristo. Juuristo voi vanhemmiten yltää noin metrin päähän kasvista. Kasvilla ei ole taipumusta levitä juurivesoilla

Kiiltoruokobambut ovat pääosin suvuttomasti lisättyjä. Tiedetään, että kiiltoruokobambu voi kukkia 100-120 vuoden välein ja nykyään arvioidaan, että seuraavaan kiiltoruokobambun kukintaan on aikaa useita vuosikymmeniä, sillä aiempi kukintakausi oli vuosina 2002-2005. Vaikkakin kukinta on melko vaatimaton se on kasville raskas ponnistus. Kukinta heikentää kasvia huomattavasti ja usein se voi kuollakin kukinnan seurauksena. Kukintakautena kukinta ajoittuu kevääseen. Vaatimattomat, lähes huomaamattomat kukat ovat kaksineuvoisia ja pölytyksen onnistuessa kehittyy hyvin itäviä siemeniä, jotka mahdollistavat uusien lajikkeiden syntymisen.

Kiiltoruokobambu on suotuisalla paikalla suhteellisen helppohoitoinen kasvi. Kasvupaikan tulisi olla aurinkoinen tai puolivarjoinen ja tuulensuojainen. Tuulisella paikalla kasvin koristearvoa voivat pienentää voimakkaassa tuulessa katkeilevat korret. Liian paahteisella paikalla lehdet voivat käpristyä. Kiiltoruokobambu viihtyy monenlaisessa maaperässä, mutta parhaiten hieman kosteassa, syvämultaisessa ravinteikkaassa, mutta läpäisevässä maassa. Se ei siedä pitkäaikaista kuivuutta, mutta ei myöskään seisovaa vettä. Kasvupaikasta riippuen kasvia olisi suositeltavaa auttaa lisäkastelulla varsinkin kuivina kesinä. Kasvi hyötyy viherlannoittamisesta ja erilaisesta lehtijätteestä juurillaan, joiden maatuessa se saa korsiinsa tarvitsemaansa piitä. Kiiltoruokobambu on melko terve kasvi, eikä ole juurikaan altis kasvisairauksille. Tarvittaessa sitä voi lisätä keväällä ennen kasvun alkamista varovaisesti jakamalla. Kasvi ei tarvitse muotoiluleikkausta. Ainoastaan kuolleet versot tulisi poistaa. Suotuisalla paikalla kiiltoruokobambu on melko talvenkestävä ja voi talvehtia Suomessa ilman talvisuojausta. Riittävän lämpösumman saatuaan sen sanotaan voivan kestää jopa -20-28 c lämpötiloja. Suositeltavaa on kuitenkin edistää kasvin talvehtimista ainakin ensimmäisinä vuosinaan suojaamalla sen juuristoa esim. kuorikatteella, ilmavasti männynkävyillä ja kuivilla lehdillä, rikkaruohonsuojilla tai muilla vastaavilla tavoilla. Kasvin maapäälliset osat on myös hyvä suojata jäniseläimiltä. Joka tapauksessa kasvin lehdistöä, mikäli se on selvinnyt suojaamattomana talvipakkasista, olisi hyvä suojata kevätauringolta ainavihantien kasvien tapaan. Kiiltoruokobambun voi talvettaa myös esim. taivuttamalla alas maata vasten talveksi. Lumen alla kasvi talvehtii yleensä helpoiten. Tällä tavoin se on talvehtinut tiettävästi esim. Oulussa asti. Kiiltoruokobambua voi kasvattaa myös isossa ruukussa ja siirtää talveksi viileähköön sisätilaan.

• Menestymisvyöhyke: (I-IV)
• USDA 5-9
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 6.1–7.3
• Alkuperämaa:SE

Myyntikoko:

1. C3.5: 60-70 cm, SE. Valitettavasti tämä koko on loppuunvarattu (20.4.2024).

2. C3: 100-125 'Jiuzhaigou 1', NL

Kuva 1: Niittytila