Koreanvaahtera (Acer pseudosieboldianum)

Koreanvaahtera on kotoisin Itä-Aasiasta, Kiinan Mantsuriasta, Korean niemimaalta ja Venäjän itäosissa sijaitsevasta Primorskin piirikunnasta. Levinneisyysalueellaan se kasvaa yleensä 700–900 metrin korkeudella, viileiden ja kosteiden vuoristojen lehtimetsien pensaskerroksessa sekä pienten jokien ja purojen äärellä. Tieteellisen nimen lajimääre viittaa kasvin yhdennäköisyyteen Japanissa kasvavan sirovaahteran (Acer sieboldianum) kanssa. Tieteelle koreanvaahteran ensimmäisen kerran kuvaili Ferdinand Albin Pax 1902, mutta Vladimir Leontjevich Komarov muokkasi määritelmää ja uudelleen luokitteli sen vuonna 1903. Euroopassa kasvin voi tavata lähinnä arboretumeissa. Puutarhaviljelyssä se on suhteellisen harvinainen vanhalla mantereella, vaikka siitä on Pohjois-Amerikassa jalostettu puutarhaviljelyä varten joitakin lajikkeita sekä risteymälajikkeitakin japaninvaahteran kanssa (Acer palmatum). Koreanvaahteraa on usein ajateltu yhtenä vaihtoehtona japaninvaahteroille (acer palmatum ja acer japonicum) hieman viileämmille alueille, koska ne ulkonäöllisesti muistuttavat toisiaan ja kummassakin on mm. kauniit syysvärit, mutta koreanvaahteran talvenkesto on parempi.

Koreanvaahteran kasvunopeus on hidas-keskinkertainen. Luontaisella levinneisyysalueellaan siitä voi tulla n. 8 metriä korkea puu. Suomessa koreanvaahtera voinee kasvaa parhaimmillaan n. 3-5 metriä korkeaksi pieneksi puuksi, joka on usein leveämpi kuin mitä on korkea. Sen oksat asettuvat usein kauniin porrasmaisesti molemmin puolin päärunkoa. Kasvutavaltaan se on levenevä ja yleensä muodoltaan epäsäännöllinen. Sen nuoret oksat ovat punertavanruskeita. Runko on vaaleanharmaa ja sileä. Versot ovat punertavia tai vihertäviä.

Koreanvaahtera lehdet sijaitsevat vastakkain. Ne ovat metsävaahteran (Acer platanoides) tapaan sormiliuskaiset, mutta ovat hienosti syvään liuskoittuneet jopa 7-13 pitkään toissahalaitaiseen, suikeaan - pitkultaiseen liuskaan. Lehtilapa voi olla n. 6-14 cm leveä. Lehdet muistuttavat hieman japaninvaahteroiden lehtiä. Ne asettuvat vaahteroille tyypillisesti vaakatasoon. Lehdet sijaitsevat n. 3-5 cm pitkän lehtiruodin päässä. Koreanvaahteran nuoret lehdet ovat hieman nukkaiset ja vaaleanvihreät. Vanhemmiten ne ovat varjoisalla paikalla kirkkaan vihreät ja lievästi kiiltävät, tummemman vihreät valoisemmalla paikalla. Syksyllä lehdet saavat kauniin kirkkaat syysvärit, joissa voi olla sävyjä keltaoranssista syvänpunaiseen. Voimakkaimmat värit se saa aurinkoisella kasvupaikalla. Myöhään syksyllä lehdet kuivuvat usein oksiin kiinni ja jäävät ruskeina koristamaan puuta talven ajaksi

Koreanvaahteran kukintaikä alkaa yleensä vasta yli 10-vuotiaana. Se kukkii loppukeväällä samoihin aikoihin lehtien puhkeamisen kanssa. Kukinta saattaa säistä riippuen kestää jopa kaksi viikkoa. Sen n. 9 mm kokoiset, kaksineuvoiset vaahterankukat sijaitsevat pienissä roikkuvissa huiskiloissa. Kukkien varret ja terälehdet ovat punaiset ja heteet keltaiset. Yhdessä kukinnossa saattaa olla jopa 10–20 kukkaa. Syksyllä kehittyvät vaahteroille tyypilliset pareittain sijaitsevat, alle sentin pituiset aluksi vaaleanpunertavat, kypsänä ruskeat siemenet, joissa on n. 2 cm pitkät uurteiset lenninsiivet.

Koreanvaahtera viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla, mutta kasvaa parhaiten valoisalla paikalla. Kasvupaikan tulisi olla tuulensuojainen. Se viihtyy lievästi happamassa, ravinteikkaassa, humuspitoisessa, hiekansekaisessa savimaassa. Maaperän tulisi olla kostea, mutta läpäisevä. Kasvi ei siedä hyvin kuivuutta ja tarvitsee pitkinä kuivina kausina lisäkastelua. Koreanvaahtera ei siedä myöskään talvimärkyyttä.  Koreanvaahtera on melko terve kasvi eikä sillä suuressa määrin yleensä esiinny kasvitauteja tai tuhohyönteisvioituksia. Kirvoja ja vihannespunkkeja voi toisinaan esiintyä sekä silloin tällöin varsinkin epäsuotuisalla paikalla tyypillisiä vaahteroiden kasvitauteja.

• Menestymisvyöhyke: I-III (IV-V)
• USDA: 4-8
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 5,6–6,5
• Alkuperämaa:SE

Myyntikoko: C7,5:40–50 cm.

Kuva 1: Koreanvaahteran syysväritystä. James Steakley [CC BY-SA 3]​. Valitettavasti tämä koko on loppuunvarattu (23.4.2024).