Sinihibiskus (Hibiscus syriacus)

Sinihisbiskus on kotoisin laajalta alueelta Itä-Aasiasta; Korean niemimaalta sekä Keski-, Kaakkois- ja Etelä-Kiinasta sekä Taiwanista Intiaan yltävällä alueelta. Luontaisella levinneisyysalueellaan sitä kasvaa vaihtelevassa maastossa mm. jokien varsilla ja meren rannoilla sekä vuorten rinteillä 1200 metrin korkeuteen asti. Sittemmin se on levinnyt puutarhaviljelyn myötä laajalle alueelle Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä levinnyt paikoin luontoonkin. Tieteellisen nimen lajimääre syriacus viittaa siihen, että lajia on löydetty syyrialaisista puutarhoista. Kotiseudullaan se on mm. Etelä-Koreassa valittu maan kansalliskukaksi. Sinihibiskuksen kuvaili ensimmäisen kerran länsimaissa sveitsiläinen kasvitietelijä Caspar Bauhin 1623 kuuluissa teoksessaan Pinax theatri botanici. Kasvi on ollut pitkään suosittu puutarhaviljelyssä kaikkialla missä se menestyy ja sen suosio on kasvanut ruukkuviljelyn yleistymisen myötä. Etelä-Euroopassa kasvia käytetään mm. aitakasvina. Kantalajista on erityisesti 1980-luvulta lähtien kehitetty useita kukinnoiltaan ja lehdiltään erilaisia lajikkeita. Lajikkeita on nykyään jo noin 200.  Sinihibiskus on läheistä sukua Suomessa huonekasvina suositulle, mutta huomattavasti aremmalle ainavihannalle kiinanruusulle (Hibiscus rosa-sinensis).  Ulkonäöltään ne ovatkin melko samannäköisiä.

Kasvutavaltaan sinihibiskus on yleensä pystykasvuinen ja ylöspäin levenevä, monirunkoinen pensas. Sen kasvunopeus on keskinkertainen. Lämpimissä maissa siitä voi tulla jopa 1,5- 4 metriä korkea, mutta Suomessa se parhaimmillaankin jäänee avomaalla pieneksi pensaaksi. Sinihibiskuksen lehdet puhkeavat melko myöhään, yleensä vasta loppukeväällä tai alkukesällä. Sen lehdet ovat yleensä kolmiliuskaiset ja muistuttavat mm. eräiden heisien, kuten esim. koiranheiden (Viburnum opulus) sekä eräiden vaahteroiden, kuten esim. punavaahteran (acer rubrum) lehtiä. Lehdet voivat olla n. 2,5-9 cm pitkiä ja 1,5-5 cm leveitä. Nuorena ne ovat syömäkelpoisia ja soveltuvat esim. yrttiteessä käytettäviksi. Syksyllä lehdet saavat keltaisen syysvärityksen. Sinihibiskus on suhteellisen syväjuurinen. Sen paalujuuri voi yltää lähes 50 cm asti, mutta pääosa juurista sijaitsee lähellä maanpintaa n. 20 cm syvyyteen asti.

Sinihibiskus voi kukkia näyttävin kukin loppukesällä, lämpösummasta riippuen elo-syyskuussa. Yksinkertaiset, kaksineuvoiset kukat sijaitsevat yksittäin saman vuoden versojen päissä. Kukat ovat trumpetin muotoiset ja niiden keskeltä nousee emiö, jota koristavat keltaiset heteet. Sinihibiskuksen kukassa on yleensä viisi n. 4-5 cm pitkää ja 2-3,5 cm leveää vaaleanpunaista terälehteä, jotka ovat tyvestään tummanpunaiset. Kukat voivat olla halkaisijaltaan n. 4-8 cm. kokoisia. Ne ovat samankaltaiset kuin kiinanruusulla ja kiinanruusun kukkien tavoin myös syötäviä, mutta tiettävästi melko mauttomia. Yksittäiset kukat kestävät muutaman päivän, mutta kukkasilmuista voi aueta uusia kukkia usean viikon ajan. Pölytyksen onnistuttua voi syys-lokakuussa kehittyä ruskeita n. 1,5-2 cm pitkiä ja n. sentin halkaisijaltaan oleva kotahedelmiä, jotka pitävät sisällään 2-4 mm pitkiä siemeniä. Suomessa kotahedelmien kehittyminen avomaalla katkennee syksyn ensimmäisiin yöpakkasiin.

Sinihibiskus tarvitsee aurinkoisen ja erittäisen lämpimän ja suojaisen kasvupaikan Suomessa avomaalla ehtiäkseen tuleentua kunnolla ennen talvea. Se voi suotuisalla paikalla talvehtia avomaalla talvisuojauksen turvin Suomessa, mutta varminta on talvettaa se viileässä sisätilassa.  Sinihibiskus on maaperän suhteen vaatimaton, mutta viihtyy parhaiten tuoreessa-kosteassa, hiekkapitoisessa, läpäisevässä ravinteikkaassa savimaassa. Se ei pidä kuitenkaan seisovasta vedestä.  Kasvi soveltuu hyvin kaupunkiolosuhteisiin, sillä se sietää melko hyvin suolaa, ilmansaasteita ja vakiinnuttuaan myös kuivuutta. Kasvilla on hyvä vastustuskyky eräitä kasvitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan, mutta esim. kirvoja ja kehrääjäpunkkeja sekä erilaisia sienitauteja voi toisinaan esiintyä. Sinihibiskus ei juurikaan tarvitse muotoiluleikkauksia, vaan ainoastaan mahdollisesti hoitoleikkauksia. Mahdollinen leikkaus olisi hyvä suorittaa aikaisin keväällä tai vasta kukinnan jälkeen loppukesällä.   

• Menestymisvyöhyke: ? 
• USDA 5-9
• PH suositus:5.6–7.5
• Aurinkoinen
• Alkuperämaa:DE

Myyntikoko: Avojuurinen / ruukutettu keväällä C2: 60–70 cm

Kuva 1: Niittytila. Sinihibiskus ’Woodbridge’:n kukka on hieman tummempi kuin kantalajilla yleensä.