Appalakkienhevoskastanja (Aesculus × hybrida)

Appalakkienhevoskastanja on keltahevoskastanjan (Aesculus octandra) ja hurmehevoskastanjan (Aesculus pavia) välinen risteymä, jonka uskotaan syntyneen itsestään itäisessä Pohjois-Amerikassa. On tosin esitetty, että näiden emokasvilajien levinneisyysalueet eivät osu päällekkäin ja kasvin alkuperä liittyisi puutarhaviljelyyn, josta se olisi levinnyt luontoon. Laji on tunnettu kuitenkin ainakin jo vuodesta 1784 asti, jolloin George Washingtonin sanotaan keränneen kasvin siemeniä Länsi-Virginiassa ja kylväneen Virginiassa, USA:ssa. Lajin on tieteelle kuvannut Augustin Pyramus de Candole vasta vuonna 1813. Levinneisyysalueellaan sitä kasvaa jokilaaksoissa ja metsäisillä rinteillä Appalakkien vuoristossa.  Euroopassa ja Suomessa se on harvinainen koristepuu, vaikka sitä pidetäänkin melko talvenkestävänä. Pohjois-Amerikassa sen sijaan lajista on kehitetty myös joitain puutarhaviljelylajikkeita.

Appalakkienhevoskastanjasta tulee melko tukevaoksainen ja isokokoinen, pyöreälatvuksinen, toisinaan myös kapeampi puu. Sen kasvunopeus on keskinkertainen. Luontaisella levinneisyysalueella puusta voi kasvaa jopa yli 20 metriä korkea. Suomessakin se voi suotuisissa olosuhteissa kasvaa noin 6-12 metriä korkeaksi ja 3-6 metriä leveäksi puuksi. Appalakkienhevoskastanjan vastakkain sijaitsevat lehdet ovat hevoskastanjoille tyypillisesti jakautuneet 5-7 sormimaiseksi lehdykäksi.  Lehdet puhkeavat ruskehtavina ja muuttuvat vähitellen kiiltävän tummanvihreiksi. Ne saavat syksyllä kelta-punaruskean syysvärin. Lehtisuonet yltävät lehdykköjen reunoille asti. Balkaninhevoskastanjaan (Aesculus hippocastanum) verrattuna lehdykät ovat suikeat ja sirommat. Pisimmät lehdykät voivat olla n. 15–20 cm pitkiä ja n. 4-7 cm kapeita.

Appalakkienhevoskastanja kukkii alkukesästä pystykasvuisin terttukukinnoin, jotka voivat olla n. 10-16 cm pitkät. Kukat ovat pääosin vaaleanoranssin-punaiset. Ne voivat sisältää kauniin yhdistelmän useita punaisen ja vaaleanoranssin ja myös hieman keltaisen sävyjä. Ne ovat kaksineuvoisia. Niistä kehittyvät syksyllä vaaleanruskeat 2-3 cm kokoiset, balkaninhevoskastanjasta poiketen, piikittömät koristeelliset kotahedelmät. Kypsyttyään hedelmä aukeaa ja paljastaa sisällä olevan ruskean siemenen, joka on ihmiselle lievästi myrkyllinen ilman huuhtelukäsittelyjä sisältämiensä saponiinien vuoksi.

Appalakkienhevoskastanja viihtyy lämpimällä, aurinkoisella tai puolivarjoisella sekä tuulensuojaisella paikalla. Kasvi suosii runsasravinteista maaperää, kuten hiekkapitoista savimaata. Kasvupaikan tulisi olla kostea tai tuore mutta läpäisevä. Kasvi ei varsinkaan nuorena pidä kuivuudesta.

• Menestymisvyöhyke: I-III (IV)
• USDA: 5-8
• Aurinkoinen - puolivarjoinen
• Ph suositus: 6.1 – 7.5
• Perusjuuri: Aesculus hippocastanum
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko C7,5: n. 40 - 60 cm. 

Kuva 1: Niittytila