Laakerikirsikka ‘Otto Luyken’ (Prunus laurocerasus ‘Otto Luyken’)

Laakerikirsikat ovat välimeren alueelta kotoisin olevia ikivihreitä pensaita, joita kasvatetaan koristekasveina eri puolilla maailmaa. Nimensä ne ovat saaneet pitkistä, kiiltävistä, vahamaisista ikivihreistä lehdistään, jotka muistuttavat laakerin lehtiä, mutta ovat lievästi myrkyllisiä.  Laakerikirsikoita käytetään lämpimmissä maissa mm. aitakasveina. Lajike ’Otto Luyken’ valittiin siementaimien joukosta Baumschulen Hesse – taimistolla Saksassa vuonna 1940. Se tuotiin markkinoille vuonna 1953 ja nimettiin taimiston johtajan Otto Luykenin mukaan. Nykyään se on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista laakerikirsikkalajikkeista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa mm. talvenkestävyytensä ansiosta.

’Otto Luyken’ on hidas- ja matalakasvuisinen laakerikirsikkalajike.  Kasvunopeus voi suotuisalla paikalla olla 10–20 cm vuodessa. Se voi kasvaa suotuisissa olosuhteissa noin 80–100 cm korkeaksi ja 150–200 cm leveäksi pensaaksi.  Sen kasvutapa on leveä- ja, tiheäkasvuinen. Laakerikirsikka lajikkeen ’Otto Luyken’:n kiiltävän tummanvihreät pitkultaiset, tasasoukat-suikeat, sileäreunaiset, vahamaiset, ainavihannat lehdet ovat noin 9-12 cm pitkät ja noin 2-3 cm leveät ja kärjestään terävät. Ylimmät lehdet sijaitsevat yleensä 45 asteen kulmassa suhteessa versoon. Lajikkeen kauniit lehdet koristavat pensasta vuoden ympäri. Ainavihannat lehdet toipuvat melko hyvin mahdollisista talvivaurioista. 

’Otto Luyken’ kukkii Suomessa säistä riippuen alkukesällä. Kukinta voi olla runsas jo nuorena ja se runsaastuu iän myötä. Laakerikirsikka ’Otto Luyken’ lajikkeella on pystyt, n. 8-12 cm pitkät terttukukinnot, jotka koostuvat n. 30–40 kermanvalkoisesta, tuoksuvasta kukasta. Kukat ovat kaksineuvoisia.  Ne ovat pölyttäjähyönteisten mieleen. Kukista voi kehittyä leutoinen syksyinä tummia, noin sentin kokoisia marjoja. Marjat sisältävät yhden ison lievästi myrkyllisen siemenen. Muilta osin kypsä marja on syömäkelpoinen, mutta kitkeränmakuinen. Marjoja ei kuitenkaan suositella syötäväksi ainakaan suurina määrinä. Kasvi ei tuota tavallisesti kovin runsaasti marjoja.

Laakerikirsikka ’Otto luyken’ viihtyy parhaiten ravinteikkaassa, multapitoisessa kasvupaikassa ja hyötyy lisälannoittamisesta. Kasvi viihtyy parhaiten hieman kosteassa, mutta läpäisevässä maassa. Laakerikirsikka pärjää sekä auringoisella että varjoisalla kasvupaikalla, mutta aurinkoisella paikalla tulisi välttää kuivia kasvupaikkoja. Suotuisin kasvupaikka olisi puolivarjoinen - varjoinen. ’Otto Luyken’ -lajiketta pidetään yhtenä talvenkestävimmistä laakerikirsikoista. Kasvupaikan tulisi silti olla suojainen. Kylminä ja vähälumisina talvina laakerikirsikan matala juuristo olisi hyvä suojata esim. lehdillä tai turpeella. Laakerikirsikka tarvitsee monien muiden ainavihantien kasvien tapaan suojaa myös kevätauringolta ja kuivattavalta tuulelta talvella. Laakerikirsikka ’Otto Luyken’ tarvitsee harvoin muotoiluleikkausta. Mahdolliset kuivaneet tai sairaat oksat tulee kuitenkin leikata pois.

• Menestymisvyöhyke: (I-III)
• USDA: 5b-8b
• Aurinkoinen - varjo
• PH suositus: 5.5–7.5
• Alkuperämaa: NL

Myyntikoko: C3,5:30-50 cm