Kanadanpuhvelinmarja (Shepherdia canadensis)

Kanadanpuhvelinmarja (kuten hopeapuhvelinmarjakin) kuuluu puhvelinmarjakasvien sukuun ja edelleen hopeapensaskasvien heimoon, johon kuuluvat myös hopeapensaat ja tyrnit. Kanadanpuhvelinmarjaa kasvaa luontaisesti laajalla alueella Pohjois-Amerikassa. Levinneisyysalue yltää Alaskasta Kanadaan ja jatkuu idässä USA:n ja Kanadan rajalle asti. Lännessä levinneisyysalue yltää Kanadan rajalta Kalliovuorten ylärinteitä pitkin etelään Arizonaan ja New Meksikoon asti USA:ssa.  Luontaisissa kasvuympäristöissään kanadanpuhvelinmarja kasvaa usein pioneerikasvina ravinneköyhillä hiekkapitoisilla tai kivisillä mailla, sillä se pystyy hyödyntämään juuristobakteeriensa avulla ilmakehän typpeä. Sitä esiintyy myös aluskasvina avoimissa havupuuvaltaisissa metsissä. Kosteammilla alueilla se viihtyy mm. jokivarsissa.

Kanadanpuhvelimarjan kasvunopeus on keskinkertainen. Suotuisissa olosuhteissa siitä voi kasvaa noin 1-2 metriä korkea hieman harvahko leveäkasvuinen pensas.  Kasvi voi muodostaa myös jonkin verran juurivesoja. Pensaan versot ovat väriltään hopeanhohtoiset. Sen päältä vaaleanvihreät ja alapinnalta vaaleat lehdet ovat soikeat ja pyöreäkärkiset n. 2-5 cm mittaiset. Lehdillä ei ole erityistä syysväritystä.

Kanadanpuhvelinmarja kukkii loppukeväällä-alkukesällä pienin hajuttomin keltaisin kukin. Pensas on pääosin kaksikotinen, mutta joskus harvoin voi samassa pensaassa esiintyä sekä hede- että emikukkia. Pienet punaiset tai oranssinpunaiset marjat kypsyvät, lämpösummasta riippuen loppukesällä - alkusyksyllä. Marjat ovat syötäviä, mutta maultaan happamia. Maun sanotaan makeutuvan pakkasten jälkeen. Marjoja on käytetty Pohjois-Amerikassa yhdessä muiden marjojen kanssa. Amerikan alkuperäiskansat uskoivat marjojen olevan terveellisiä ja valmistivat niistä erilaisia leivonnaisia ja jälkiruokavaahtoja (joita kutsuttiin englanniksi nimellä ”Indian icecream”), mutta mm. pavuista tuttujen sapopiinien vuoksi marjoja ei suositella syötävän suuria määriä sellaisenaan. Marjoja voidaan sen sijaan käyttää mm. hilloihin. Sapopiinien aiheuttamien vaahtoavien ominaisuuksiensa vuoksi marjoista on valmistettu myös luonnonmukaista saippuaa ja shamppoota.

Kanadanpuhvelinmarja on vaatimaton maaperän suhteen, sillä se pystyy hyödyntämään ilmakehän typpeä. Kasvi muodostaa myös syvälle menevän paalujuuren, mikä auttaa sitä vakiinnuttuaan sietämään myös jonkin verran kuivuutta. Se on sopeutunut monenlaisiin maaperiin, myös suolapitoisiin. Kanadanpuhvelinmarja ei kuitenkaan viihdy märässä ja huonosti läpäisevässä maaperässä. Kasvupaikan tulisi olla aurinkoinen.

• Aurinkoinen
• Menestymisvyöhyke: I-IV
• USDA:2b-6b
• PH 5.5-8
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko C5: n. 30–40 cm.

Kuva: Lazarus000 [CC BY-SA 4.0]

Mehiläiskasvi