Pensasmustikka 'Darrow' (Vaccinium corymbosum 'Darrow')

Pensasmustikka kuuluu kanervakasvien heimoon (Ericaceae) ja mustikoiden sukuun (Vaccinium). Kantalaji pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista, missä sitä esiintyy luonnonvaraisena Kanadan itäosista Yhdysvaltojen itä- ja kaakkoisosiin saakka. Luonnossa se kasvaa kosteilla metsänreunoilla, soistuneilla alueilla, jokivarsilla sekä happamilla turve- ja hiekkamailla. Laji on sopeutunut happamiin kasvupaikkoihin, ja sen juuristo elää symbioosissa mykorritsasienten kanssa, jotka tehostavat ravinteiden ottoa. Pensasmustikan järjestelmällinen jalostus alkoi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa kasvitieteilijä Frederick Vernon Covillen ja viljelijä Elizabeth Coleman Whiten yhteistyön tuloksena. Nykyiset pensasmustikkalajikkeet polveutuvat suurelta osin tästä jalostustyöstä.Pensasmustikka 'Darrow' on yhdysvaltalainen puutarhalajike, jonka alkuperäisen risteytyksen teki USDA:n arvostettu marjanjalostaja George M. Darrow Beltsvillessä, Marylandissa. Lajikkeen valinta ja jatkokehitys suoritettiin yhteistyössä New Jerseyn maatalouskoeaseman kanssa, ja se laskettiin virallisesti markkinoille vuonna 1965 ja se nimettiin jalostajansa mukaan. Jalostuksen tavoitteena oli kehittää erittäin suurimarjainen, hyvälaatuinen ja myöhään kypsyvä lajike kotipuutarhoihin sekä kaupalliseen viljelyyn. 'Darrow' tunnetaan erityisesti poikkeuksellisen suurista marjoistaan, erinomaisesta maustaan ja näyttävästä syysväristään. Nykyisin sitä viljellään laajalti Pohjois-Amerikassa sekä Euroopassa. Suomessa lajiketta kasvatetaan pienessä määrin kotipuutarhoissa ja pienimuotoisessa marjanviljelyssä.

Pensasmustikka 'Darrow' kasvaa pystykasvuiseksi, melko leveäksi ja voimakaskasvuiseksi pensaaksi. Kasvu on keskinopeaa, ja hyvin hoidettu pensas saavuttaa lopullisen kokonsa tavallisesti noin 6–8 vuodessa. Suomessa pensas voi kasvaa noin 1,5–2 metrin korkuiseksi ja noin 1,2–1,8 metrin levyiseksi. Suotuisilla kasvupaikoilla se voi kasvaa hieman suuremmaksikin. Versot ovat nuorina vihreitä ja muuttuvat myöhemmin punaruskeiksi tai harmaanruskeiksi. Vanhemmilla oksilla kuori hilseilee hieman iän myötä. Lehdet sijaitsevat vuorottaisesti ja ovat soikeita tai leveän suikeita, ehytlaitaisia ja hieman nahkeita. Ne ovat tavallisesti noin 4–8 cm pitkiä ja 2–4 cm leveitä sekä väriltään tummanvihreitä ja hieman kiiltäviä. Syksyllä lehdistö saa näyttävän oranssinpunaisen, kirkkaan punaisen tai viininpunaisen syysvärin. Juuristo on matala, hienojuurinen ja erittäin riippuvainen happamasta, ilmavasta kasvualustasta. Pensas on koristeellinen koko kasvukauden ajan rehevän lehdistönsä, valkoisten kukkiensa, suurten sinisten marjojensa sekä loistavan syysvärinsä ansiosta.

Pensasmustikka 'Darrow' saavuttaa kukintaiän melko nuorena ja voi alkaa tuottaa satoa noin 2–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Suomessa kukinta ajoittuu tavallisesti kesäkuun alkuun – puoliväliin kasvukaudesta riippuen. Kukat ovat pienet, valkoiset tai hennon vaaleanpunaiset, kellomaiset ja sijaitsevat terttumaisissa kukinnoissa versojen kärjissä. Ne ovat kaksineuvoisia ja hyönteispölytteisiä. Lajike on itsepölytteinen, mutta ristipölytys toisen samaan aikaan kukkivan pensasmustikkalajikkeen, kuten 'Bluecrop', 'Patriot', 'Spartan' tai 'Nelson', kanssa lisää yleensä marjojen kokoa, satoa ja tasaisuutta. Marjat kypsyvät Suomessa tavallisesti syyskuun puolivälin jälkeen kasvupaikasta riippuen. Lajike kuuluu myöhäisiin tai keskimyöhäisiin pensasmustikoihin. Marjat ovat yksiä suurimmista pensasmustikkalajikkeista – selvästi suurempia kuin esimerkiksi 'Bluecrop' tai 'Patriot'. Ne ovat pyöreitä tai hieman litistyneitä ja halkaisijaltaan ne voivat olla jopa noin 15–22 mm, suotuisissa olosuhteissa parhaimmillaan jopa 25-28 mm. Yksittäinen marja painaa yleensä noin 2–4 grammaa. Kypsinä marjat ovat vaaleansinisiä tai sinisiä ja niiden pinnalla on runsas vaaleansininen vahapeite. Hedelmäliha on kiinteää, vaaleanvihreää tai keltavihreää ja erittäin mehukasta. Maku on makea, aromaattinen ja tasapainoisen happoinen, ja siinä on voimakas pensasmustikalle tyypillinen aromi. Marjat soveltuvat erinomaisesti tuorekäyttöön, pakastukseen, leivontaan, jälkiruokiin, hilloihin ja mehuihin. Kiinteän rakenteensa ansiosta ne kestävät hyvin kuljetusta ja säilyvät jääkaapissa poiminnan jälkeen melko pitkään. Myöhäisen kypsymisensä vuoksi lajike vaatii Suomessa kuitenkin mahdollisimman aurinkoisen ja suojaisan mikroilmaston, jotta koko sato ehtisi kypsyä ennen syyspakkasia.

Pensasmustikka 'Darrow' on melko talvenkestävä, myöhäisen kypsymisen vuoksi se vaatii Suomessa lämpimän kasvupaikan, jotta marjat ehtisivät kypsyä ennen pakkasia.  Maaperän tulisi olla runsasmultainen, kosteutta pidättävä mutta hyvin vettä läpäisevä ja voimakkaan hapan. Kasvi menestyy parhaiten turvepitoisessa kasvualustassa, jonka pH on noin 4,2–5,2. Liian korkeassa pH:ssa ravinteiden otto heikkenee, mikä ilmenee helposti lehtien kellastumisena eli kloroosina. Kasvi ei siedä kalkitsemista eikä emäksistä maata. Kuivina kesinä säännöllinen kastelu on tärkeää, sillä matala juuristo kuivuu helposti. Katekerros, esimerkiksi männynkuorikate tai neulaset, auttaa säilyttämään kosteuden ja happamuuden. Pensas hyötyy keväisestä happamille kasveille tarkoitetusta lannoituksesta. Vanhimpia versoja voidaan poistaa noin 5–7 vuoden välein sadon laadun ylläpitämiseksi. Lajike on melko terve ja vastustuskykyinen, mutta kosteina kesinä marjoissa voi esiintyä harmaahometta ja lehdissä lehtilaikkuja. Kypsyvät marjat ovat lintujen suosiossa, joten pensaat kannattaa suojata verkoilla.

• Menestymisvyöhyke Suomessa: I–III (IV erittäin suotuisilla kasvupaikoilla)
• USDA: 4–8
• Kasvupaikka: aurinkoinen
• Maaperä: runsasmultainen, kostea mutta hyvin vettä läpäisevä, voimakkaan hapan
• pH-suositus: 4,2–5,2
• Alkuperämaa:PL

​Myyntikoko C2: n. 50-60 cm.

Kuva 1: Pensasmustikan marjoja. Valokuvaaja: Opioła Jerzy. [CC BY-SA 3.0].