Marjasinikuusama 'Regina' (Lonicera caerulea var. kamtschatica 'Regina')

Marjasinikuusama kuuluu kuusamakasvien heimoon (Caprifoliaceae) ja kuusamien sukuun (Lonicera). Kantalaji kamtsatkanmarjasinikuusama (Lonicera caerulea var. kamtschatica) on kotoisin Koillis-Aasiasta, erityisesti Kamtšatkan niemimaalta, Sahalinilta, Kuriileilta sekä Itä-Siperiasta. Luonnossa sitä kasvaa jokivarsilla, metsänreunoilla, kosteilla rinteillä, pensaikoissa ja tunturialueiden laitamilla. Laji on sopeutunut ankariin talviin sekä lyhyeen kasvukauteen, minkä ansiosta sitä pidetään yhtenä maailman talvenkestävimmistä marjakasveista. Marjasinikuusamaa on viljelty Venäjällä jo yli sadan vuoden ajan, mutta järjestelmällinen jalostustyö alkoi erityisesti 1900-luvun jälkipuoliskolla Venäjän ja myöhemmin myös Puolan tutkimuslaitoksissa. Lajike 'Regina' on puolalainen puutarhalajike, jonka on jalostanut professori Stanisław Płuta Puolan kansallisessa puutarhatalouden tutkimuslaitoksessa (Research Institute of Horticulture, Skierniewice). Lajike hyväksyttiin viljelyyn 2000-luvun alussa osana puolalaista jalostusohjelmaa, jonka tavoitteena oli kehittää suurimarjaisia, runsassatoisia ja hyvin koneelliseenkin sadonkorjuuseen soveltuvia lajikkeita. Nimi 'Regina' tarkoittaa latinaksi "kuningatarta", mikä viittaa lajikkeen korkeaan satoisuuteen ja näyttäviin marjoihin. Nykyisin lajiketta viljellään laajasti Puolassa sekä muualla Euroopassa ammatti- ja kotipuutarhoissa. 

Marjasinikuusama 'Regina' kasvaa pystykasvuiseksi, melko tiiviiksi ja pyöreähköksi pensaaksi. Kasvu on keskinopeaa, ja hyvin hoidettu pensas saavuttaa lopullisen kokonsa tavallisesti noin 6–8 vuodessa. Suomessa pensas kasvaa tiiviiksi yleensä noin 1,5–2 metrin korkuiseksi ja lähes yhtä leveäksi. Versot ovat nuorina vihreitä ja muuttuvat myöhemmin vaaleanruskeiksi tai harmaanruskeiksi. Vanhemmilla oksilla kuori hilseilee ohuina suikaleina, mikä on marjasinikuusamille tyypillinen ominaisuus. Lehdet sijaitsevat vastakkaisesti ja ovat soikeita tai leveän soikeita, ehytlaitaisia ja mattapintaisia. Ne ovat tavallisesti noin 4–8 cm pitkiä ja 2–5 cm leveitä sekä väriltään vaalean- tai keskivihreitä. Syksyllä lehdet saavat kellertäviä sävyjä ennen varisemistaan. Juuristo on melko tiheä ja pinnallinen, mutta ulottuu myös syvemmälle kuohkeassa maassa. Pensas on koristeellinen koko kasvukauden ajan siistin kasvutapansa, rehevän lehdistönsä sekä sinisten marjojensa ansiosta.

Marjasinikuusama 'Regina' voi saavuttaa kukintaiän nuorena ja voi tuottaa ensimmäiset marjansa jo 2–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Suomessa kukinta alkaa tavallisesti hyvin aikaisin kesällä, usein toukokuun lopusta kesäkuun puoliväliin. Kukat ovat pienet, kellanvalkoiset, torvimaiset ja riippuvat pareittain lehtihangoissa. Ne ovat kaksineuvoisia ja hyönteispölytteisiä. Vaikka lajike muodostaa jonkin verran marjoja yksinkin, runsaan sadon saavuttamiseksi suositellaan ristipölytystä toisen samaan aikaan kukkivan marjasinikuusamalajikkeen kanssa. Hyviä pölyttäjälajikkeita ovat esimerkiksi 'Honeybee', 'Wojtek', 'Zojka' ja 'Nimfa'.  Marjat kypsyvät Suomessa tavallisesti kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa, usein jo ennen mansikkaa, mikä tekee marjasinikuusamasta yhden varhaisimmista marjakasveista. Marjat ovat isokokoisia, pitkänomaisia, lieriömäisiä tai hieman soikeita ja tavallisesti noin 2–3 cm pitkiä. Yksittäinen marja painaa yleensä noin 1,5–2,5 grammaa. Kypsinä marjat ovat tummansinisiä tai sinimustia ja niiden pinnalla on voimakas vaaleansininen vahapeite. Hedelmäliha on tummanviolettia, mehukasta ja sisältää runsaasti antosyaaneja. ’Regina’ kuuluu makeimpiin ja vähiten kitkeriin marjasinikuusaman lajikkeisiin. Marjojen maku on makeanhapan ja aromaattinen, ja siinä voi olla hieman metsämustikkaa muistuttavia vivahteita ilman voimakasta kitkeryyttä. Marjat soveltuvat erinomaisesti tuorekäyttöön, pakastukseen, mehuihin, hilloihin, leivontaan sekä viinin ja muiden jalosteiden valmistukseen. Kypsät marjat säilyvät pensaassa 1-2 viikkoa varisematta, mikä helpottaa sadonkorjuuta. Erittäin kypsinä tai sateiden jälkeen ne voivat kuitenkin pehmetä ja voivat varista.’Regina’ soveltu kin myös konekorjuuseen, koska marjat irtoavat tasaisesti ja pensas on usein melko pystykasvuinen.

Marjasinikuusama 'Regina' viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla, jossa maa on ravinteikas, runsasmultainen, tuore tai lievästi kostea ja hyvin vettä läpäisevä. Aurinkoisella paikalla marjojen sokeripitoisuus kasvaa ja sato muodostuu runsaimmaksi. Kasvi viihtyy parhaiten lievästi happamassa tai neutraalissa maassa (pH noin 5,5–7), mutta sietää hyvin myös hieman happamampia kasvualustoja. Se ei viihdy pitkäaikaisessa seisovassa vedessä eikä hyvin kuivassa hiekkamaassa ilman kastelua. Marjasinikuusama on erittäin talvenkestävä ja kukat kestävät tavallisesti jopa noin −5 °C:n keväthalloja ilman merkittäviä vaurioita. Pensas tarvitsee vain vähän hoitoa. Keväällä poistetaan tarvittaessa vioittuneet tai kuolleet oksat, ja vanhimpia versoja voidaan harventaa noin 6–8 vuoden välein sadon ylläpitämiseksi. Voimakasta leikkausta ei yleensä tarvita. Lajike on terve ja melko vastustuskykyinen kasvitaudeille sekä tuholaisille, vaikka kirvoja tai lehtilaikkuja voi toisinaan esiintyä. Kypsyvät marjat ovat lintujen suosiossa, joten pensaat kannattaa tarvittaessa suojata verkoilla.

• Menestymisvyöhyke Suomessa: I–VI
• USDA: 3–7
• Kasvupaikka: aurinkoinen – puolivarjoinen
• Maaperä: ravinteikas, runsasmultainen, tuore tai lievästi kostea ja hyvin vettä läpäisevä
• pH-suositus: noin 5,5–7
• Alkuperämaa: DE

Myyntikoko P9: n. 10-20 cm.

Kuva 1: Marjojen malli yleisellä tasolla: Eiku [CC BY-SA 4.0]