Parrotia (Parrotia persica)

Parrotia on luontaisesti kotoisin Länsi-Aasiasta, erityisesti Iranin pohjoisosista (entinen Persia) ja Azerbaidžanin alueelta, missä sitä tavataan Kaspianmeren eteläpuolisilla, kosteilla ja lauhkeilla alueilla. Laji kasvaa luonnossa pääasiassa Hyrkanian lehtimetsissä, Kaspianmeren eteläpuolella, joissa se muodostaa sekametsiä yhdessä muiden lehtipuiden, kuten pyökkien, tammien ja valkopyökkien kanssa. Kasvupaikat ovat yleensä ravinteikkaita, syvämultaisia ja melko kosteita, mutta hyvin vettä läpäiseviä. Parrotia kuuluu taikapähkinäkasvien heimoon (Hamamelidaceae). Lajin kuvasi tieteelle ensimmäisen kerran A.P. de Candolle vuonna 1830 (nimellä Hamamelis persica), mutta se siirrettiin jo seuraavana vuonna omaan Parrotia-sukuunsa Carl Anton von Meyerin toimesta.Suku Parrotia on nimetty virolais- saksalaisen luonnontutkijan Georg Friedrich Parrotin mukaan, ja lajimääre persica viittaa sen alkuperään Persiassa. Eurooppaan laji tuotiin 1800-luvun puolivälissä, minkä jälkeen sitä on kasvatettu koristepuuna puistoissa, arboretumeissa ja puutarhoissa. Laji on melko tunnettu koristepuu Keski-Euroopassa, mutta Pohjois-Euroopassa harvinaisempi. Suomessa se on erittäin harvinainen ja sitä tavataan lähinnä arboretumeissa, kasvitieteellisissä puutarhoissa sekä yksityisissä pihoissa. Suomessa lajista käytetään myös nimiä persianparrotia ja rautapuu, joista jälkimmäinen viittaa sen erittäin kovaan puuainekseen.

Luontaisilla kasvupaikoillaan parrotia kasvaa pieneksi tai keskikokoiseksi, noin 10–15 metriä korkeaksi lehtipuuksi, usein leveälatvuksiseksi ja monirunkoiseksi. Euroopassa ja erityisesti pohjoisemmassa ilmastossa se jää yleensä pienemmäksi, usein noin 3-5 metrin korkuiseksi. Kasvutapa on leveä ja usein hieman epäsäännöllinen, ja vanhemmilla yksilöillä latvus voi levitä huomattavan laajaksi. Rungon kuori on harmaanruskea ja alkaa vanhemmiten hilseillä laikukkaasti, paljastaen altaan vaaleampia, plataanimaisia (platanus sp.) sävyjä. Tämä ominaisuus tekee puusta näyttävän myös talvella. Puun lehdet ovat yksinkertaiset, vuorottaiset ja muodoltaan soikeat tai leveänpuikeat, tavallisesti noin 6–10 cm pitkät. Lehtien reunat ovat hienohampaiset ja väri kesällä tummanvihreä. Syksyllä lehdet saavat usein erittäin näyttävän ja vaihtelevan syysvärin, jossa voi esiintyä keltaisia, oransseja, punaisia ja purppuraisia sävyjä samassa puussa. Juuristo on melko laajalle leviävä ja suhteellisen pinnallinen, mutta hyvässä maassa osa juurista ulottuu syvemmälle.

Parrotia kukkii varhain keväällä, toisinaan jo maalis-huhtikuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukinta ajoittuu usein samaan aikaan tai hieman jälkeen eräiden samaan heimoon kuuluvien keväällä kukkivien taikapähkinälajien (Hamamelis) kukinnan kanssa. Kukat ovat pieniä ja terälehdettömiä, mutta niiden kirkkaanpunaiset heteiden ponnet tekevät niistä koristeellisia läheltä tarkasteltuna. Kukat sijaitsevat pienissä ryhmissä oksien kärjissä. Kasvi on yksikotinen, eli samassa yksilössä esiintyy sekä hede- että emikukkia. Pölytys tapahtuu pääasiassa tuulen välityksellä. Kukinnan jälkeen kehittyvät pienet kotahedelmät, jotka kypsyessään avautuvat ja vapauttavat siemenet. Hedelmävaihe ei ole erityisen koristeellinen.

Kasvupaikkavaatimuksiltaan parrotia viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla, jossa maaperä on ravinteikas, syvämultainen ja hyvin vettä läpäisevä. Se pitää tasaisesta kosteudesta, mutta ei siedä pitkäaikaista märkyyttä. Maaperän tulisi olla lievästi hapan tai neutraali. Suomessa kasvi menestyy parhaiten lämpimillä ja suojaisilla kasvupaikoilla, joissa se on suojassa kovilta tuulilta ja kevättalven auringolta. Nuoret taimet hyötyvät talvisuojauksesta sekä suojauksesta tuhoeläimiä vastaan. Vaikka lajia pidetään Keski-Euroopassa kohtalaisen kestävinä, Suomessa se voi ankarina talvina paleltua lumen rajalle saakka, ellei sitä suojata huolellisesti.

• Menestymisvyöhyke Suomessa: (I–?)
• USDA: 5–8
• Kasvupaikka: aurinkoinen – puolivarjoinen
• Maaperä: ravinteikas, syvä ja läpäisevä, lievästi hapan – neutraali,
• PH suositus: 5,5–7,0
• Alkuperämaa: DE

Myyntikoko:

C1: n. 30-40 cm.

Kuva 1: Parrotian syysvärejä. Valokuvaaja: Jean-Pol Grandmont [CC BY 3.0]