Vadelma ’Božestvennaja’ (Rubus idaeus ’Božestvennaja’)

’Božestvennaja’ (ven. Божественная) on venäläinen suurimarjainen vadelmalajike. Se on kehitetty 1990-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa Moskovassa sijaitsevassa Koko Venäjän puutarhatieteen ja taimistoviljelyn jalostus- ja teknologiainstituutissa (VSTISP). Lajikkeen on jalostanut kuuluisa professori Viktor Kitšina. Nimi kääntyy suomeksi sanalla ”Jumalallinen”, mikä viittaa lajikkeen poikkeukselliseen makuun ja marjojen ulkonäköön. Lajike on osa Kitšinan jalostuslinjaa, jossa tavoitteena oli yhdistää valtava marjakoko ja villivadelman aromi. Suomessa lajike on vielä uusi ja harvinainen erikoisuus, jota tavataan pääasiassa harrastajien ja erikoistaimistojen valikoimissa.

Kasvutavaltaan ’Božestvennaja’ on vankka, pysty ja voimakasvuinen pensas, joka voi saavuttaa 1,6–2,0 metrin korkeuden. Versot ovat poikkeuksellisen paksuja ja jäykkiä, mikä on tyypillistä ns. ”standard”-tyypin venäläisille vadelmille. Lajike kasvaa pensaan muotoon eikä tarvitse kuin vähäistä tuentaa.  Erityisen merkittävää on, että versot ovat lähes täysin piikittömiä, mikä tekee hoidosta ja sadonkorjuusta miellyttävää. Juuristo on pinnallinen ja levittäytyy laajalle, mutta lajike ei muodosta juurivesoja kovinkaan aggressiivisesti. Lehdet ovat suuria, tummanvihreitä ja pinnaltaan voimakkaan poimuisia (ryppyisiä). Lehdet puhkeavat tavallisesti toukokuussa ja säilyttävät värinsä hyvin läpi kesän. Syysväritys on maltillisen keltainen, ja lehdet varisevat myöhään syksyllä.

Lajike on kesävadelma, eli se tuottaa sadon toisen vuoden versoihin. Kukinta alkaa kesäkuussa. Kukat ovat itsepölyttyviä, valkoisia ja sijaitsevat lyhyissä, vankoisissa tertuissa. Marja (kerrannaisluumarja) on lajikkeen suurin ylpeys: se on erittäin kookas (paino keskimäärin 6–10 g, jopa enemmän optimaalisissa oloissa) ja muodoltaan pitkänomaisen kartiomainen. Marjan väri on kirkkaanpunainen ja siinä on hienoinen silkkimäinen hohde. ’Božestvennaja’ on tunnettu "jälkiruokamaustaan"; marjat ovat erittäin makeita, mehukkaita ja niissä on vahva metsävadelman aromi. Marjat ovat kiinteitä, mutta irtoavat helposti kannasta kypsänä. Satoaika alkaa Suomessa säistä riippuen yleensä heinäkuun puolivälin jälkeen.

’Božestvennaja’ viihtyy parhaiten täydessä auringossa, suojaisalla kasvupaikalla. Aurinkoinen paikka on kriittinen suurten marjojen sokeripitoisuuden ja maun kehittymiselle. Kasvualustan tulee olla erittäin ravinteikas, humuspitoinen ja hyvin vettä läpäisevä (pH 5,5–6,5). Suurten marjojen kehittyminen vaatii tasaista kosteutta, joten kastelu on välttämätöntä kuivina jaksoina. Lajike on talvenkestävä ja soveltuu viljelyyn Suomessa vyöhykkeillä I–III. Koska versot ovat vankat, ne kestävät hyvin lumen painoa, mutta satoisat sivuversot saattavat silti vaatia tuentaa marjojen painon vuoksi. Lajikkeella on hyvä vastustuskyky monia yleisiä vadelman tauteja ja tuholaisia vastaan.

• Menestymisvyöhyke: I-III
• USDA 4
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• Ph suositus: 5,5–6,5
• Alkuperämaa: LV

Myyntikoko:

Verkkopussi (n. c2): n. 20-30 cm.