Euroopanpähkinäpensas ’Rotblättrige Lambertnuss’ (Corylus avellana ’Rotblättrige Lambertnuss’)

'Rotblättrige Lambertnuss' on vanha eurooppalainen hasselpähkinälajike. Lajike tunnetaan myös mm. nimellä 'Red Lambert' ja 'Röd Lambert'. Suomeksi siitä voitaisiin käyttää yksinkertaisesti nimeä Punainen Lambert. ’Rotblättrige Lambertnuss’ on peräisin Saksasta, mutta sen tarkkaa kehitysvuotta tai alkuperää ei tunneta. Lajike on saksalaista alkuperää, ja sen nimi "Lambertnuss" viittaa historiallisesti nimenomaan isopähkinäpensaisiin (joista käytettiin aiemmin nimitystä Corylus maxima)  Viljelyssä lajike on ollut Euroopassa pitkään ja se on tunnettu sekä koriste- että hyötykasvina. Se on yksi suosituimmista punalehtisistä pähkinälajikkeista sen hyvän sadontuottokyvyn vuoksi.  

Kasvutavaltaan 'Rotblättrige Lambertnuss' on vankkakasvuinen, monirunkoinen ja pystyhaarainen pähkinäpensas, joka voi saavuttaa 4–6 metrin korkeuden ja leveyden.  Kasvutapa on tanakka ja lehdistö muodostaa leveän, lievästi pallomainen latvuksen. Uudet lehdet ovat punaruskeat, mikä näkyy voimakkaana kevätvärityksenä. Lehdet ovat tyypillisiä pähkinäpensaan lehtiä; puikeita tai herttamaisia, toissahalaitaisia ja noin 6–10 cm pituisia. Kasvukauden edetessä lehtien väri muuttuu tummanvihreäksi erityisesti varjoisilla paikoilla. Syksyisin lehtien väri muuttuu loistavan keltaiseksi, mikä tekee pensaan lehtipuvusta näyttävän vielä ennen lehtien putoamista. Sen juuristo on tyypillinen pähkinäpensaille: se on melko pinnallinen juuristo, joka levittäytyy laajalle, mutta enintään n. 1,2 metrin syvyyteen.

Kukinta alkaa varhain keväällä, säistä riippuen usein jo maalis–huhtikuussa. Kuten muillaki pähkinäpensailla. Kukat ilmestyvät ennen lehtiä. Hedekukat ovat pitkiä, riippuvia, kellertäviä norkkoja. Emikukat ovat  pienet ja lähes huomaamattomat, niistä pilkistää pieni punertava siitepölyä vastaanottava luotti. Kukat houkutelevat kimalaisia ja muita keväällä liikkeellä olevia pölyttäjiä puoleensa värinsä ja runsauden ansiosta. Pölytyksen onnistuttua pensas muodostaa syksyllä punertavan ruskeita, soikeita hasselpähkinöitä, jotka ovat selvästi  tavallisia hasselpähkinöitä pidempiä. Ne voivat olla painoltaan noin 1,3 g. painoisia. Syötävän sisuksen osuus lajikkeella voi olla suotuisalla kasvupaikalla jopa 48,5-55 % pähkinän painosta. Hedelmä (hasselpähkinä) kehittyy lambert- ja filbert -tyypin pähkinöille tyypillisesti suojuslehtien suojassa, jotka peittävät sen lähes kokonaan. 'Rotblättrige Lambertnuss' – lajikkeella myös suojuslehdet ovat punertavat. Pähkinä kypsyy Suomessa kasvupaikasta riippuen syyskuun puolivälistä lähtien. Pähkinät ovat kovakuorisia, miellyttävän aromaattisia ja maukkaita. Ne irtoavat kypsyessään suojuslehtineen pähkinäpensaan oksilta ja ovat sadonkorjuun jälkeen helposti kuivattavissa.

’Rotblättrige Lambertnuss’ viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Aurinkoinen kasvupaikka on tärkeä kuitenkin lehtien voimakkaan purppuranpunaisen värin ja runsaan pähkinäsadon kehittymiseksi. Kasvualustan tulee olla tuore, ravinteikas ja hyvin vettä läpäisevä. Pähkinäpensas suosii neutraalia tai lievästi emäksistä maata (pH noin 6–7,5). Kasvi on talvenkestävä melko talvenkestävä ja voi sietää lämpimän kesän jälkeen tuleentuneena jopa -25° - 30 C pakkasia. Pinnallisen juuriston vuoksi pensas vaatii kastelua pitkinä poutajaksoina. Sadon varmistamiseksi suositellaan ristipölytyksen vuoksi istuttamaan viereen toinen pähkinälajike.  Pensas sietää hyvin leikkausta ja muokkausta, joten se sopii myös viljelyyn pienimuotoisena koriste- tai hyötykasvina.

• Menestymisvyöhyke: I-II (III)
• USDA 6-8
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• Ph suositus: 6.1–7.5
• Alkuperämaa: DE

Myyntikoko:

Avojuurinen n. 40-60 cm.