Valkomulperipuu ’Nadya’ (Morus alba ’Nadya’)

Valkomulperipuun (Morus alba) eli silkkiäispuun luontainen levinnäisyysalue on Kiinan pohjoisosat, mutta sitä on jo vuosisatoja viljelty ympäri maailman. Valkomulperipuu on levinnyt moninpaikoin luontoon mm. Pohjois-Amerikassa joutomaille sekä kaupunkialueiden reunoille. ’Nadya’ on Ukrainalainen lajike.  Lajikkeen alkuperästä on olemassa ristiriitaista tietoa. Erään tiedon mukaan kyse on ns. perinnelajikkeesta. Toisen vahvistamattoman tiedon mukaan se olisi N.G.Kholodnyin kasvitieteellisessä instituutissa vuonna 1955 kehitetty lajike joka olisi syntynyt uzbekilainen valkomulperi ’Kokandskaja’ sekä Pohjois-Kiinasta peräisin oleva ’Kitaiskaja’ –lajikkeiden risteytyksen tuloksena. Lajikenimi (ven. Надежда) tarkoittaa suomeksi “toivoa”. Lajike on hitaasti yleistynyt puutarhoissa erityisesti itäisen Keski-Euroopan Euroopan ja Venäjän alueella.

Valkomulperi ’Nadya’ on tyypillisesti pienehköksi puuksi tai kookkaaksi pensaaksi kasvava lajike, jonka korkeus Suomessa voi jäädä parhaimmillaan yleensä 3–5 metriin. Se voi muodostaa pyöreähkön, tiheän latvuksen. Mulperipuulla on vuorottain sijaitsevat, vaihtelevan muotoiset, liuskaiset tai liuskattomat, isokokoiset lehdet. Saman kasvin lehdet voivat olla keskenään hyvin erilaisia muodoltaan, yleensä lehdet ovat kuitenkin herttamuotoisia. Keskimäärin lehtilapa voi olla noin 5–12 cm pitkä ja 3–8 cm leveä, päällyspuoleltaan kiiltävän tummanvihreä ja alapuoleltaan vaaleampi. Lehdet puhkeavat myöhään keväällä (touko–kesäkuussa). Syksyllä hallanarat lehdet saattavat ehtiä saada kirkkaan keltaisen–oranssin värityksen ennen varisemista, mutta toisina vuosina lehdet voivat syksyn aikaisten yöhallojen vuoksi pudota jo vihreinä. Myös syysmyrskyt voivat riipiä lehtiä vihreinä puista.

Valkomulperi ’Nadya’ voi kukkia säistä riippuen joko alkukesästä tai vasta keskikesällä aiemman vuoden versoilla. Kukat ovat vihreitä, noin 1-2 cm pituisia norkkoja. Lajike ’Nadya’ on yksikotinen ja itsepölytteinen. Hede- ja emikukat sijaitsevat samassa kasviyksilössä. Vaikka lajike on runsassatoinen, ristipölytys voi lisätä edelleen satoa. Kasvi voi tuottaa syötäviä marjoja. Valkomulperipuu ’Nadya’ voi tulla jo nuorena satoikäiseksi (suotuisissa olosuhteissa jopa n. 2-5 vuotiaana). Sadot ovat suotuisissa oloissa säännöllisiä ja runsaita. Kasvin satokausi kestää tyypillisesti n. 2-3 viikkoa loppukesällä säistä riippuen. Marjat ovat aluksi valkeita-vaaleanvihreitä, mutta kypsyessään punertuvat ja muuttuvat violeteiksi tai lähes mustiksi. Marjat muistuttavat ulkonäöltään esim. karhunvadelmaa. Ne ovat käytännössä siemenettömiä. Keski-Euroopassa ja Ukrainassa marjat voivat olla noin 2-3 cm pitkiä ja 0,8 cm leveitä ja voivat painaa 5-7 grammaa. Suomessa ne jäävät tästä hieman pienemmiksi, ellei paikka ole erityisen suotuisa, eli lämmin ja tuore. Raa'at, vihreät-valkoiset ja punertavat, marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Lajikkeen kypsien marjojen maku on ainutlaatuinen, miellyttävän makea ja lievästi hapan sekä mehukas. Marjat sietävät hyvin kuljetusta, mutta eivät säily kovin pitkään. Sokeripitoisuus Brix asteikolla voi olla jopa 14-17 tai enemmän, kasvupaikasta ja säistä riippuen.Valkomulperin marjat ovat ravintorikkaita ja vitamiinipitoisia. Ne sisältävät mm. C- ja K-vitamiineja, rautaa, kalsiumia, proteiineja, antioksidantteja ja kuituja. Niitä voidaan käyttää sellaisenaan, kuivata tai pakastaa. Makeat marjat ovat lintujen, oravien yms. suosikkeja, mikäli oppivat ne löytämään.

Valkomulperi ’Nadya’ viihtyy lämpimällä, aurinkoisella ja suojaisalla paikalla. Lajike on vaatimaton kasvualustan suhteen. Se voi pärjätä melko niukkaravinteisessakin kasvupaikassa. Lajikkeella on suhteellisen voimakas juuristo. Vahvaksi kehittyvät pinalliset sivujuuret ja syvälle menevä paalujuuri auttavat kasvia saamaan vettä laajalta alueelta sekä sietämään myös hieman kuivuutta. Kasvi viihtyy kuitenkin parhaiten tuoreessa, läpäisevässä, hiekansekaisessa syvämultaisessa, ravinteikkaassa maassa. Valkomulpereiden tapaan lajike hyötyy lisäkastelusta varsinkin kuivina kausina. Valkomulperi lajike ’Nadya’:a  pidetään melko talvenkestävänä. Valkomulpereille tyypillisesti se kuitenkin saattaa vuosittain palelluttaa hieman versojensa kärkiä Suomessa, kuten usein itäisen Keski-Euroopan maissa. Talvisuojaus on suositeltavaa ensimmäisinä vuosina. Lajike on melko vastustuskykyinen sairauksille ja tuhohyönteisille, joten se soveltuu myös luomuviljelyyn. Kasvi sietää melko hyvin leikkaamista lepotilassa. Tarvittaessa latvusta voi muotoilla ilmavammaksi, jotta kehittyvät marjat saavat enemmän valoa. Valkomulperi ’Nadya’ voi elää suotuisalla paikalla ja hyvällä hoidolla valkomulpereiden tapaan jopa 100-250 -vuotiaaksi, mutta tuottoisa satoikä jää yleensä lyhyemmäksi, n. 30-50 vuoteen.

• Menestymisvyöhyke: I-II (III)
• USDA:5-9
• Aurinkoinen
• PH suositus: 6–7,5
• Alkuperämaa: LT

Myyntikoko P9: n. 10–20 cm