Seppelvarpu ’Crispa’ (Stephanandra incisa 'Crispa')

Seppelvarpu on matala on koristeellinen, maanpeittävä pensaslajike, joka kuuluu ruusukasvien (Rosaceae) heimoon, aiemmin kasvi tunnetiin tieteellisellä nimellä Neillia incisa.  Sitä kasvaa luonnonvaraisesti Itä-Aasiassa, erityisesti Japanissa, Koreassa ja Kiinassa, missä se kasvaa metsänreunoilla ja vuorten rinteillä. Sen liuskalehtinen lajike ‘Crispa’ on alkujaan valikoitu Alankomaissa vuonna 1938 tunnetun kasvinjalostajan P. G. Zwijnenburgin toimesta hänen Boskoopissa sijainneessa taimitarhassaan. 'Crispa' syntyi valikoimalla kantalajia matalakasvuinen ja lehdiltään koristeellisempi, liuskainen yksilö luonnonlajista koristekäyttöön. Siitä tuli nopeasti suosittu puutarhakasvi matalan kasvutapansa ja tiheän peittävyyden vuoksi. Suomessa 'Crispa' -lajiketta on viljelty koristepensaana 1900-luvun puolivälistä lähtien, ja se on yleistynyt sekä yksityispihoilla että julkisilla istutusalueilla etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Se on arvostettu erityisesti maata peittävänä pensaskasvina rinteissä, reunuksissa ja muiden pensaiden aluskasvillisuutena. ’Crispa’ – lajikkeelle on ehdotettu suomenkielistä nimeä poimuseppelvarpu, ilmeisesti lehtiinsä perustuen, mutta nimi ei ole vakiintunut.

Seppelvarpu 'Crispa' on matalakasvuinen, tiheä ja maanmyötäisesti leviävä pensas, joka muodostaa leveitä, peittäviä kasvustoja. Se voi kasvaa tavallisesti noin 0,3–0,7 metrin korkuiseksi ja noin 1,2 metriä leveäksi, mutta voi levitä useiden metrien levyiseksi, etenkin vanhemmiten. Kasvilla on voimakas, maanpintaa myötäilevä juuristo, ja sen versoista osa voi juurtua maahan ja laajentaa kasvustoa edelleen. Lehdet ovat pieniä, noin 2–4 cm pitkiä, kolmijakoisia tai syvään liuskottuneita, ja niiden reunat ovat hienosahaisia tai aaltoilevia. Väriltään lehdet ovat kesällä tumman vihreitä, ja syksyllä ne saavat kauniin oranssinkeltaisen tai punertavan syysvärin. Lehdet puhkeavat aikaisin keväällä ja varisevat myöhään syksyllä, jolloin pensas säilyttää koristearvonsa pitkälle syyskauteen.

Seppelvarpu 'Crispa' kukkii alkukesällä, yleensä viimeistään kesä–heinäkuun vaihteessa aiemman vuoden versoilla. Kukat ovat pieniä, kaksineuvoisia, vaatimattomia, väriltään valkoisia ja kellomaisia, ja ne sijaitsevat hajanaisissa, huomaamattomissa kukinnoissa lehtihangoissa tai versojen päissä. Vaikka kukinta ei ole erityisen näyttävä, se tuo pensaan olemukseen keveyttä ja viehättävää yksityiskohtaisuutta.  Kukat houkuttelevat pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja perhosia.Varsinaisia koristeellisia marjoja tai hedelmiä ei kehity, eikä kasvilla ole syötävää satoa, sillä hedelmät ovat käytännössä kuivia siemenkotia.

Seppelvarpu 'Crispa' on helppohoitoinen ja vaatimaton koristepensas, joka viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Se kasvaa ja kukkii parhaiten aurinkoisilla tai puolivarjoisilla paikoilla, mutta sietää myös varjoa. Maaperän suhteen 'Crispa' on sopeutuvainen, mutta suosii hyvin vettä läpäisevää, tuoretta, kevyttä ja lievästi hapanta maata. Pensas on melko kuivuutta sietävä, erityisesti vakiinnuttuaan, mutta nuoret taimet hyötyvät kastelusta kuivina kausina. Lajike on kestävä Suomen oloissa, ja voi menestyä erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa (vyöhykkeillä I–III, osin IV). Sen maanpeiteominaisuudet tekevät siitä erinomaisen valinnan rinteisiin, reunuksiin ja suurten istutusalueiden kattamiseen, joissa tarvitaan matalaa ja peittävää kasvustoa. Pensas sietää hyvin myös leikkaamista ja voidaan pitää muodoltaan siistinä tai antaa sen kasvaa luonnollisen rennoksi.

• Menestymisvyöhyke: I-III (IV)
• USDA 4-7
• Aurinkoinen, puolivarjoinen
• PH suositus: 5.5–6.5
• Alkuperämaa: DE ja NL

Myyntikoko:

1. P9: 10-20 cm. DE

2. P9: 15-25 cm. NL

kuva 1: Iso seppelvarpu ’Crispa’ istutusalue. Valokuvaaja: Krzysztof Ziarnek, Kenraiz [CC BY -SA 4.0]