Keltalehtinen metsätammi ’Rita’s Gold’ (Quercus robur ’Rita’s Gold’)

Metsätammea kasvaa lähes koko Euroopassa. Tammen luontaisen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Skandinaviassa. Suomessa se menee nykyään suurin piirtein Raumasta Tampereelle ja sieltä Lappeenrantaan. Metsätammi menestyy kuitenkin huomattavasti pohjoisempana. Tiettävästi ainakin Oulussa kasvaa istutettuna metsätammia. Tammi on perinteisesti ollut yksi arvostetuimmista puista Euroopassa. Yleisellä tasolla tammen arvostus on johtunut puun isokokoisuudesta, pitkäikäisyydestä ja puuaineksen kestävyydestä. Metsätammesta on kehitetty tai löydetty useita viljelykseen otettuja lajikkeita. Yksi tällainen harvinaisempi on ’Rita’s Gold’, jonka Professori Paul Devos Belgiassa valitsi  vuonna 1998 Vestfoldin alueelta Norjasta kerätystä siemenerästä kasvatetuista taimista ja nimesi vaimonsa mukaan. 

Keltalehtinen metsätammi ’Rita’s Gold’  on kantalajia hidaskasvuisempi. Siitä voi suotuisalla paikalla tulla 20 vuodessa n. 6 metriä korkea ja 4 metriä leveä kartiomainen puu. Kasvuvauhti on varsinkin aluksi melko hidas. Puun kasvurytmi on samanlainen kuin metsätammilla yleensä. Kasvu alkaa lehtien puhkeamisen aikaan loppukeväällä. Heinäkuun puu lepää ja aloittaa kasvun taas elokuun alussa. 

Keltalehtisen metsätammi ’Rita’s Gold’:n metsätammesta poikkeava koristearvo pohjautuu pääosin sen nuoriin lehtiin, jotka ovat keltaiset. Ne muuttuvat kesän edetessä vaalean vihreiksi – keltavihreiksi.  Lehdet ovat pienempiä kuin kantalajillaan. Ne sijaitsevat vuorottain. Lehtilapa voi olla  kooltaan noin 4-7 cm pitkä ja 3-5 cm leveä. Lehtien reunat ovat metsätammenlehtien tavoin liuskoittuneet. Kummallakkin puolella on 5-7 epäsymmetristä liuskaa. Lehtiliuskat ovat pyöreäkärkisiä ja myös lehden kärki on pyöristynyt. Lehtisuonet ulottuvat lähes liuskojen  kärkiin tai niiden välisiin loviin. Lehtien syysväri on ruskeankeltainen. Lehdet ruskettuvat myöhään ja voivat jäädä hetkeksi oksille ennen varisemistaan.

Metsätammi on yksikotinen ja tuulipölytteinen. Puu kukkii alkukesällä samoihin aikoihin lehtien puhkeamisen kanssa. hedenorkot ovat keltavihreitä. Punertavat emikukat ovat pieniä ja lähes huomaamattomia. Tammenterhot kehittyvät pölyttyneistä emikukista. Ne ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat kypsyessään vähitellen ruskeiksi. Tammenterhot kypsyvät yleensä lokakuussa. Kypsyttyään ne putoavat maahan.

Keltalehtinen metsätammi ’Rita’s Gold’ viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella ja lämpimällä kasvupaikalla. Paikan olisi hyvä olla hieman suojaisampi kuin tavallisesti metsätammelle, sillä ’Rita’s Gold’ -lajikkeen talvenkestävyyden arvioidaan olevan jonkin verran heikompi kuin kantalajin. Kirkkaimmat lehtien värit ’Rita’s Gold’ saa aurinkoisella paikalla. Keltalehtinen metsätammi ei ole vaativainen kasvupaikan suhteen, mutta viihtyy parhaiten runsasravinteisessa ja tuoreessa, mutta läpäisevässä maassa. Pitkän paalujuurensa ansiosta se pärjää myös kuivemmilla paikoilla. Metsätammi ’Rita’s Gold’ ei juurikaan poikkea taudin kestävyydelta kantalajista, mutta härmänkestävyys on parempi. 

• Aurinkoinen, puolivarjoinen
• Menestymisvyöhyke: I-III (IV)
• USDA: 5-9
• Perusjuuri: Quercus robur
• Ph suositus: 6.1-7.2
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko: C5: 80-100 cm. 

Kuva 1: Keltalehtisen metsätammi 'Rita's Gold':in lehtiä kesäasussa vaaleanvihreinä, valokuvaaja: Niittytila-Ängsgård