Verikanukka (Cornus alba 'Kesselringii')

Verikanukka on pensaskanukan lajike. Pensaskanukka on kotoisin laajalta alueelta Venäjältä, Pohjois-Kiinaan ja –Koreaan. Sitä kasvaa luontaisesti jokien rannoilla ym. kosteilla paikoilla. Se muistuttaa pohjoisamerikkalaista lännenpensaskanukkaa (Cornus sericea). Pensaskanukasta on jalostettu paljon erilaisia lajikkeita. Verikanukka löydettiin Pietarin kasvitieteellisessä puutarhassa Venäjällä siementaimien joukosta noin vuonna 1905.  Nykyään se on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista tummaversoisista talviajan  koristepensaista Länsi-Euroopassa. 

Verikanukka on nopea- ja voimakaskasvuinen. Verikanukka voi suotuisalla paikalla kasvaa noin 30–60 cm vuodessa. Siitä voi kasvaa noin 1-3 metriä korkea ja noin 1 m – 2 m  leveä, leveästi pystykasvuinen, ylöspäin levenevä,  suhteellisen harvakasvuinen, kesävihanta pensas. Verikanukan kuluvan vuoden versot ovat talvella kauniin kiiltävän tumman punaiset - tumman violetit  ja toisinaan jopa lähes mustat.  Pensasta kasvatetaankin,  kuten monia muitakin kanukkalajikkeita,  myös pelkästään oksien värin takia leikkopensaana erilaisiin  kukka-asetelmiin Euroopassa.  Verikanukan soikeat lehdet ovat kooltaan n. 4-10 cm pitkiä ja enintään 7 cm leveitä, lyhyesti teräväkärkisiä ja pyöristyneitä tyvestä. Ne puhkeavat ruskeanvihreinä ja muuttuvat vähitellen tummanvihreiksi. Lehdissä on kanukoille tyyppilliset voimakkaat lehtisuonet. Syksyllä lehdet saavat voimakkaan punavioletin syysvärin. Pensaskanukoilla on laajalle leviävä ja melko pinnallinen, kuitumainen juuristo. Kasvilla on omajuurisena muiden pensaskanukkalajikkeden tapaan taipumus levitä juurivesoilla.

Verikanukka kukkii alkukesästä halkaisijaltaaan enintään 5 mm kokoisin, tuoksuttomin, kermanvalkoisin – hieman vaaleanpunertavin kukin. kukat sijaitsevat  enintään n. 5 cm kokoisissa sarjakukinnoissa. Kukat ovat kaksineuvoisia. Mikäli pölytys onnistuu, verikanukkaa voivat koristaa elo-syyskuussa kauniin sinertävänvaaleat, pyöreät, pavunkokoiset luumarjat, jotka sijaitsevat mm. pihlajien tapaan marjatertuissa. Marjat eivät ole ihmisille varsinaisesti syötäviä sisältämiensä haitallisten yhdisteiden vuoksi, mutta linnut syövät niitä mielellään.

Verikanukka on helppohoitoinen pensas. Se viihtyy parhaiten aurinkoisessa – puolivarjoisessa kasvupaikassa. Voimakkaamman syysvärityksen lehdet saavat aurinkoisessa kasvupaikassa.  Kasvi viihtyy monenlaisessa maaperässä, mutta parhaiten ravinnerikkaassa ja tuoreessa maassa. Verikanukka sietää myös hiekkaisia ja suhteellisen kuivia kasvupaikkoja ja kaupunkiolosuhteita.  Kasvi soveltuu sekä yksittäis- että ryhmäkasviksi. Se soveltuu myös isossa ruukussa kasvatettavaksi. Talvella ruukku täytyy kuitenkin suojata hyvin tai siirtää viileään sisätilaan. Kasvi sietää hyvin leikkaamista. Pensaan muotoa voi ylläpitää leikkaamalla keväisin versoja noin 1/3 verran. Lisäksi voi poistaa kokonaan sivuille kallistuneet oksat.

• Menestymisvyöhyke: I-V
• USDA:4-8
• Aurinkoinen, puolivarjoinen
• PH suositus: 5.6–6.5
• Alkuperämaa: NL.

Myyntikoko: P9: 10-20 cm.

Kuva 1: Verikanukan versoja ja lehtiä syysasussa. Kuvaaja: Peganum [CC BY-SA 2.0]