Boysenmarja (Rubus ursinus x Rubus idaeus ‘Boysenberry’)

Boysenmarja (Rubus ursinus x Rubus idaeus ‘Boysenberry’)

Boysenmarja (Rubus ursinus x Rubus idaeus ‘Boysenberry’)
Boysenmarja (Rubus ursinus x Rubus idaeus ‘Boysenberry’)
Tuotekoodi: Boysenberry
Saatavuus: Varastossa
Hinta: 16,00€
Veroton: 12,90€
Määrä:     - TAI -   Lisää toivelistaan
Lisää vertailuun

Boysenmarja on puutarhavadelman, karhunvadelman ja loganinmarjan risteytys. Loganinmarja on puolestaan puutarhavadelma ’Red Antwerp’:in ja alaskanvadelma ’Aughinbaugh’:in (Rubus ursinus) risteytys. Boysenmarjan alkuperä on epäselvä. Risteymä on syntynyt alkujaan tiettävästi Ruotsista muuttaneen maanviljelijän (tai puutarhamestarin tai puistovartijan) Rudolph Boysen:in pihalla,  Etelä-Kaliforniassa 1920-luvulla. Sen otti viljelykseen ja teki kuuluisaksi paikallinen maanviljelijä Walter Knott ja nimesi sen löytöpaikan mukaan boysenmarjaksi. Marja oli suosittu 1960-luvulle saakka, jolloin sen suosio alkoi laskea huonon kuljetettavuuden, tautiherkkyyden ja uusien marjalajikkeiden saapumisen vuoksi. 2000-luvulla boysenmarjasta on kehitetty puutarhaviljelylajikkeita vastaamaan boysenmarjan suosion laskuun liittyviin haasteisiin. Nykyään boysemarjaa viljellään kaupallisesti ainakin Yhdysvaltojen länsirannikolla, Chilessä, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Suomessa boysenmarja on tiettävästi harvinainen puutarhaviljelyssä.

Boysenmarja on pysty- ja nopeakasvuinen piikikäs rentokasvuinen puolipensas, joka voi kasvaa n. 1,2-2 metriä korkeaksi ja yhtä leveäksi. Ensimmäisen vuoden versot ovat vihreitä ja taipuisia ja muuttuvat vähitellen ruskeiksi. Toisena vuotena versot paksuuntuvat ja kukkia tuottavia pieniä sivuoksia kehittyy. Kasvin kasvutapa on rento, minkä vuoksi boysenmarja tulisi tukea säleikköä tms. tukea vasten. Boysenmarja voi levitä juurivesoista. Halutessaan sitä voi lisätä suvuttomasti myös jakamalla, pistokkaista ja taivukkaista. Kasvi on muiden vadelmakasvien tapaan melko matala-, mutta leveäjuurinen. Juuristo voi yltää n. 20 cm syvyyteen. Lajin kerrannaislehdet koostuvat 3-5 sahalaitaisesta hieman ryppyisestä lehdykästä, jotka ovat päältä tumman vihreät ja alapuolelta vaaleamman vihreät.

Boysenmarja kukkii toisen vuoden versoilla alkukesästä valkoisin, jopa n. 2 -3 cm kokoisin kukin. Kukat kehittyvät lyhyisiin terttukukintoihin tai viuhkokukintoihin lyhyiden vaakasuorien oksien kärkeen. Boysenmarja on itsepölytteinen ja satoisa. Marjat ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat kypsyessään ensin oljenkeltaisiksi ja sitten edelleen keltaoranssisiksi, oranssinpunaisiksi, punaisiksi, punamustiksi ja lopulta kiiltävän violetinmustiksi, hieman karhunvadelmaa vaaleammiksi. Marjat voivat olla suuria, jopa n. 2,5- 3 cm pituisia ja jopa 8 gramman painoisia. Ne kuuluvat suurimpiin vadelmien suvussa. Muodoltaan ne ovat vadelmamaisen pitkultaisia. Marjat kehittyvät elo-syyskuussa tiivissä, roikkuvissa enintään kuuden marjan tertuissa. Marjat eivät poimittaessa irtoa kovin helposti puolipensaasta varsinkaan lämpimällä säällä, jolloin marjat pehmenevät nopeasti. Boysenmarjan satoaika on yleensä melko lyhyt, n. 2-3 viikkoa. Malto on pehmeää ja maultaan marjat ovat aromikkaita, mehukkaita sekä makeita ja lievästi kirpeänhappamia. Täysin kypsistä marjoista valuu mehua helposti. Näiden terveellisten marjojen maku muistuttaa hieman sekä vadelmaa (rubus idaeus) että karhunvadelmaa (Rubus fruticosus), mutta marja voi olla selvästi suurempi ja samoin siemenet ovat suuremmat. Marjojen kuoret ovat ohuet ja kuljetettavuus on huono. Marjat voivat säilyä poiminnan jälkeen jääkaapissa muutaman päivän. Boysenmarjat soveltuvat syötäväksi sellaisenaan sekä mm. leivontaan, mehuihin, hilloihin siirappeihin ja jäätelöihin. Marjojen sokeripitoisuus Brix asteikolla sanotaan olevan 8,82 – 11,2. Sadonkorjuun jälkeen tulee leikata satoa antaneet oksat. Tämä laji voi tuottaa suotuisissa olosuhteissa satoa n. 8–10 vuotta.

Boysenmarja viihtyy parhaiten aurinkoisella ja puolivarjoisella, lämpimällä  kasvupaikalla. Sadon kypsymisen ja kasvin tuleentumisen kannalta lämmin kasvupaikka, kuten esim. eteläseinä, on suotavin. Se on suotuisalla paikalla helppohoitoinen keskinkertaisen terve kasvi. Erityisesti kosteassa ilmastossa boysenmarja on altis härmälle. Boysenmarja viihtyy monenlaisessa maaperässä. Parhaiten se viihtyy kuitenkin ravinteikkaassa maaperässä. Hiekkapitoisessa maaperässä kasvi tulisi istuttaa muutaman sentin syvempään kuin savipitoisessa maassa. Maaperän tulisi olla kostea ja läpäisevä, mutta ei märkä. Ensimmäisenä kesänään ja kuivina kausina kasvi voi tarvita lisäkastelua. Boysenmarja ei viihdy kuivassa kasvupaikassa. Kuivassa maaperässä kasvi tuottaa vähemmän marjoja ja ne jäävät pieniksi. Maaperän haihduttamisen vähentämiseksi kasvin juuristo voidaan peittää keväällä maan sulettua katteilla. Katteiden ei tule kuitenkaan yltää runkoon asti. Syksyllä taimen juuristoalue voidaan myös peittää ilmavilla katteilla, kuten kuivilla lehdillä, taimen suojaamiseksi kylmältä talven aikana. Keväällä ylimääräiset katteet voi ottaa pois, jotta aurinko pääsee lämmittämään kasvualustaa. Kasvin voi myös istuttaa isoon ruukkuun ja talvettaa viileässä sisätilassa tai kaivaa ruukun suojaisaan paikkaan maahan ja peittää päältä ilmavilla katteilla.

  • Menestymisvyöhyke: (I-?)
  • USDA 5-9
  • Aurinkoinen tai puolivarjoinen
  • PH suositus 5,5 – 6,8
  • Alkuperämaa: NL

Myyntikoko C2: n. 30–50 cm

Kuva 1: Baybay1901 [CC BY-SA 4.0]

Powered By OpenCart
Niittytila © 2024 | design: Design Studio WWW