Amerikanhopealehmus (Tilia americana var. heterophylla)

Amerikanhopealehmus kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan itäosissa karkeasti määriteltynä alueella, joka yltää Lounais-Pennsylvaniasta ja Marylandista Missouriin lännessä ja Mississippiin ja Luoteis-Floridaan etelässä. Kotiseudullaan sitä kasvaa mm. Appalakkien vuoriston kosteapohjaisissa lehtimetsissä paikoin hallitsevana puulajina sekä vuoristopurojen varsilla. Alavemmilla mailla sitä esiintyy mm. ravinteikkaissa lehtimetsissä sekä jokien varsilla. Sille ei ole tiettävästi suomenkielistä virallista nimeä olemassa. Aiemmin se katsottiin omaksi lajikseen, mutta nykyään sitä pidetään amerikanlehmuksen muunnoksena. Ne ovatkin melko samannäköisiä, paitsi lehtien osalta, jotka amerikanhopealehmuksella näyttävät alapuolelta vaaleilta nukkiensa ansiosta. Lehtien erilaisuuteen viittaa tieteellisessä nimessä muunnoksen nimi ’Heterophylla’, vapaasti suomennettuna ”erilaiset lehdet”

Amerikanhopealehmus on suhteellisen nopeakasvuinen puu. Siitä voi luontaisella levinneisyysalueellaan tulla n. 15-35 metriä korkea puu. Suomessa siitä voi sen sijaan tulla n. 5–10 metriä korkea, nuorena kartiomainen, vanhemmiten pyöreä- tai soikealatvuksinen, vankkaoksainen puu. Vanhemmiten puun oksisto tapaa muuttua hieman alaspäin kaareutuvaksi. Latvuksen muoto ja puun koko vaihtelevat kuitenkin jossain määrin. Puun runko on ruskea – harmaa, nuorena se on sileä ja kiiltävä ja vanhemmiten muuttuu syväuurteiseksi ja kaarnaiseksi. Amerikanhopealehmuksen pehmää puuaineista on käytetty puusepäntöissä ja selluloosan valmistuksessa. Alkuperäiskansat ovat hyödyntäneet mm. sen nilasta saatavia kuituja erilaisissa punostöissä samaan tapaan kuin esim. Suomessa on hyödynnetty metsälehmuksen (Tilia cordata) niinikuitua. Muiden lehmuksien tapaan myös amerikanhopealehmusta tukee leveälle yltävä lähellä maanpintaa sijaitseva vaakasuuntainen juuristo. Puulla on taipumus vesoa voimakkaasti esim. kaadetun puun kannosta.

Amerikanhopealehmuksen lehdet sijaitsevat vuorottain. Ne ovat yleensä selvästi isommat kuin isolehtilehmuksella (Tilia platyphyllos). Kooltaan lehdet voivat olla jopa n. 7-18 cm pituiset. Muodoltaan ne ovat herttamaiset ja reunoita sahalaitaiset.  Väriltään lehdet ovat päältä keskivihreät ja alapinnalta tiheän nukkakerroksen vuoksi valaistuksesta riippuen vaaleanvihreät-valkoiset. Alapinnan valkoisuus vaihtelee yksilöiden välillä, mikä voi johtua myös risteymäalttiudesta amerikanlehmuksen kanssa (Tilia americana). Valkoinen alapinta tulee kauniisti esiin erityisesti pilvisellä ja tuulisella säällä. Syysväritys on keltainen - keltavihreä.  Nuoret lehdet ovat syömäkelpoisia ja soveltuvat esim. salaattiin. Tuuhean lehdistönsä ansiosta puusta tulee täysikasvuisena melkolailla varjostava eikä ison puun juuristoalueella yleensä tämän vuoksi viihdy muu kasvillisuus eikä edes ruoho.

Amerikanhopealehmus kukkii Suomessa yleensä heinäkuussa. Sen kermanvalkoiset-keltaiset, n. sentin kokoiset, kellomaiset, voimakkaantuoksuiset kukat ovat kaksineuvoisia, mutta parhaimmillaankin vain heikosti itsepölytteisiä. Ne ovat pääosin hyönteispölytteisiä, mutta pienessä määrin pölytys voi tapahtua myös tuulen avulla. Yhdessä riippuvassa kukinnossa kukkia voi olla jopa n. 6-20 kpl. Lehmuksen kukista on perinteisesti valmistettu mm. yrttiteetä. Kukat ovat erityisesti monien pölyttäjähyönteisten mieleen, sillä niistä saa runsaasti hyvälaatuista mettä. Pölyttyneistä kukista kehittyvät syksyllä lähes huomaamattomat, ruskeat, kovakuoriset, n. 0,8 cm kokoiset kuivat kotahedelmät. Ne sisältävät yleensä vain yhden siemenen. Tukilehtiensä ansiosta siemenet putoavat viimeistään talven aikana helikopterimaisesti maahan.       

Amerikanhopealehmus viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla. Puu on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta parhaiten se viihtyy ravinteikkaassa, kuohkeassa, humuspitoisessa syvämultaisessa, tuoreessa-kosteassa, mutta läpäisevässä maaperässä. Se ei siedä seisovaa vettä eikä myöskään hyvin kuivia olosuhteita. Amerikanhopealehmus sietää eurooppalaisia lehmuksia huonommin kaupunkiolosuhteita. Amerikanhopealehmusta pidetään suhteellisen terveenä. Se on altis erilaisille kasvitaudeille, mutta ne harvoin aiheuttavat vakavempia ongelmia kasville.  Amerikanhopealehmus on altis samalla tavoin myös erilaisille tuhohyönteisten vioituksille, mutta niidenkään aiheuttamaa tavanomaista haittaa ei pidetä suurena. Lehmuksille tyypillisesti puun nuoret versot ja oksat ovat alttiita sorkka- ja ilmeisesti myös jäniseläinten aiheuttamille vaurioille.

• Menestymisvyöhyke: I-III (IV)
• USDA: 4-8
• Aurinkoinen
• PH suositus: 6.1–7.5
• Alkuperämaa: SE

Myyntikoko:

C7,5-C10:120-140 cm. 

Kuva 1: Amerikanhopealehmuksen hieman tavanomaista suurempi lehti. Jean-Pol GRANDMONT [CC BY-SA 3.0]