Japaninatsalea 'Maruschka' (Rhododendron obtusum 'Maruschka')

Japaninatsaleoita kasvaa luontaisesti kaikilla Japanin pääsaarilla, usein vuoristossa. ’Maruschka’ - lajikkeen on kehitettänyt kuuluisa atsaleajalostaja Hans Hachmann Saksassa vuonna 1976. Markkinoille se tuotiin vuonna 1988. Se on lajikkeiden ’Rubinstern’, ’Rubinetta’ ja ’Johanna’ risteytyksen tulos. Lajike tunnetaan myös nimellä ’Maruska’

Japaninatsalea ’Maruschka’ on kasvutavaltaan tiivis- ja matala- sekä leveäkasvuinen ainavihanta pensas. Lajike on hidaskasvuinen. Vuosikasvu ylöspäin voi olla n. 3-10 cm. Se kasvaa yleensä enemmän sivuille kuin ylöspäin. Siitä voi tulla suotuisallakin paikalla vain hieman alle 0,5 m korkea ja n. 0,7 m leveä pensas. Japaninatsalea ’Maruschka’:n  versot ovat harmaan ruskeat. Japaninatsaleoiden juuristo koostuu useista tiheästi lähellä pintaa sijaitsevista ohuista juurista. Sen soikeat, n. 2-4 cm mittaiset, puolukan lehteä muistuttavat nahkeat lehdet puhkeavat vaaleanvihreinä ja muuttuvat keskikesää kohden vähitellen tummanvihreiksi. Lopulta lehdet saavat talveksi tummanpunertavan ja sitten lähes kiiltävän pronssinmustan ruskaulkoasun. Kosteina kesinä myös japaninatsalean lehdistö on altis mm. lehtilaikkutaudeille, ruosteelle ja homeelle.

Japaninatsalea 'Maruschka':n kukintaikä alkaa, kasvupaikasta riippuen, muutaman vuoden ikäisenä. Se kukkii näyttävin kukin loppukeväästä-alkukesästä. Sen lähes tuoksuttomat, puolikerrotut, suppilomaiset, kaksineuvoiset kukat voivat vanhemmiten olla isot, halkaisijaltaan 2-4,5 cm kokoiset. Nuorella kasvilla kukat ovat usein pienemmässä päässä em. vaihteluväliä. Kukissa on 6-7 karmiininpunaista terälehteä. Keskeltä ne ovat syvemmän punaiset kuin yläosistaan. Kukat kasvavat isoissa tertuissa.  Runsas kukinta saattaa suotuisalla paikalla peittää alleen lähes koko pensaan. Kukinta voi kestää säistä riippuen jopa kaksi viikkoa. Pölytyksen onnistuttua japaninatsaleat tuottavat syksyllä harmaanruskeita kotahetedelmiä, jotka kypsyttyään avautuvat viiteen liuskaan ja pudottavat lopulta pienet ruskeat siemenet. Atsaleat samoin kuin alppiruusut ovat kaikilta osiltaan syötyinä myrkyllisiä.

Japaninatsalea ’Maruschka’viihtyy parhaiten puolivarjoisessa ja tuulensuojaisessa paikassa. Maaperän tulisi olla ravinteikas, hapan, kevyt ja kostea-tuore, mutta silti läpäisevä. Atsalea ei siedä seisovaa vettä juurillaan. Japaninatsalealle suositellaan kasvua edistävää lannoitusta kaksi kertaa vuodessa; ennen ja jälkeen kukinnan. Juuriston suojaamiseksi talvella kylmältä ja maan haihduttamisen vähentämiseksi kesällä kasvin juuristo kannattaa peittää katteilla ja syksyllä myös esim. kuivilla lehdillä. Katteiden ei tule kuitenkaan osua runkoon asti. Kylminä talvina kasvi tarvitsee muutenkin talvisuojauksen. Lajikkeen sanotaan tuleentuneena voivan kestää pakkasta n.-23-28 c astetta. Paksu lumipeite voi tuolloin auttaa matalaa kasvia talvehtimaan. Avomaalla japaninatsalea ’Maruschka’ tulisi ainavihantien kasvien tapaan varsinkin nuorena suojata kuivattavalta kevätauringolta, ellei muuta talvisuojausta ole käytetty.’Maruschka’:lla on, kuten sanottu, matala juuristo ja se soveltuu myös ruukkukasviksi. Kasvi sietää hyvin leikkausta, mutta ei tarvitse sitä. Mahdollinen leikkaus olisi suositeltavaa tehdä kukinnan jälkeen alkukesällä. Suotuisalla paikalla lajike voi elää yli 50-vuotiaaksi.

• Menestymisvyöhyke:?
• USDA: 5-9
• puolivarjoinen
• Ph suositus: 4.5-6
• Alkuperämaa:PL

Myyntikoko: c2:30–40 cm. 

Kuva 1: Kukkien väri ja muoto yleisellä tasolla. Regenwolke0 [Pixabay]