Punamarjakanukka 'Dublany' (Cornus mas ’Dublany’)

Punamarjakanukkaa kasvaa luontaisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Vähä-Aasiassa ja Kaukasuksella. Siellä sitä kasvaa aluskasvina tammi- (quercus sp.) ja valkopyökkimetsissä (Carpinus betulus) mm. yhdessä orapihlajien (crataegus sp.) ja kotipihlajien (Sorbus aucuparia) kanssa. Punamarjakanukan viljelyllä on vanhat perinteet. Sitä ovat viljelleet jo roomalaiset niin koristepuuna kuin hyötypuuna. Lajike ’Dublany’ on kehitetty Bolestraszycen kasvitieteellisessä puutarhassa,  joka on erikoistunut mm. punamarjakanukoiden jalostamiseen. ’Dublany’ on Floriankan kylässä sijainneen Zamojskin suvun kartanon pihalla kasvaneen vanhan, 1800-luvulla istutetun punamarjakanukan siementaimi. Lajike on rekisteröity Puolassa vuonna 2010. Se on saanut nimensä ukrainalaisen Dublianyn kaupunkin mukaan. 

Punamarjakanukka ’Dublany’:n kasvunopeus on keskinkertainen. Lajike voi kasvaa suotuisissa olosuhteissa  n. 3-4 m korkeaksi ja jopa n. 2-3 metriä leveäksi isoksi pensaaksi tai monirunkoiseksi puuksi. Vanhemmiten se muodostaa ylöspäin levenevän maljamaisen latvuksen. Punamarjakanukalla on vastakkaiset, tummanvihreät ja kanukoille tyypilliset soikeat lehdet. Syksyllä lehdet saavat kelta-punaisen syysvärityksen. Punamarjakanukan tiheä juuristo sijaitsee yleensä lähellä pintakerrosta, n. 50-70 cm syvyydessä.

Punamarjakanukan kaksineuvoiset, pienet keltaiset kukat avautuvat aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista ja muodostavat tiheitä kukintoja. Ensimmäisinä kevätkukkijoina se on erityisesti pölyttäjähyönteisten mieleen. Punamarjakanukka ’Dublany’:n punaiset marjat kypsyvät alkusyksyllä lämpimän kesän jälkeen. ’Dublany’:ä pidetään yhtenä aikaisimpana punamarjakanukan lajikkeena. Sen koristeelliset päärynänmuotoiset punaiset marjat kypsyvät Suomessa säistä riippuen syyskuussa. Suotuisalla paikalla lajike on satoisa. Vaikka lajike on, kuten muutkin punamarjakanukan lajikkeet, itsepölytteinen, ristipölytys lisää sadon määrää. Marjat ovat kypsinä hieman pehmeitä ja hyvin tummapunaisia. Kypsyttyään marjat varisevat melko nopeasti pensaasta, mikäli niitä ei poimita. Kussakin marjassa on yksi iso siemen, joka on n. 0,3-0,6 g painoinen. Se irtoaa helposti marjasta. Lajikkeen ’Dublany’ koristeellisen näköiset marjat ovat, kuten sanottua päärynänmuotoisia, ylöspäin kapenevia ja kiiltävän tummanpunaisia sekä suhteellisen suuria. Ne voivat olla jopa n. 25 mm pitkiä ja jopa 3,2-4,5 g painoisia. Hedelmäliha on tummanpunaista. Marjat ovat mehukkaita ja suhteellisen makeita. Sokeripitoisuus voi olla jopa 14 %. Happoja lajikkeen marjoissa on keskimäärin n. 2,4 %. Marjat soveltuvat hyvin syötäviksi sellaisenaan sekä soveltuvat mm. mehuihin ja hilloihin. Punamarjakanukan terveellisiä marjoja on käytetty pitkään myös kansanlääkinnässä. 

Punamarjakanukka viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla tuoreessa, mutta läpäisevässä ja runsasravinteisessa maassa. Punamarjakanukka pitää hiekkapitoisesta maasta, mutta kasvaa savisemmassakin. Punamarjakanukka on kalkinsuosija. Vakiinnuttuaan se sietää jonkin verran kuivuutta sekä jonkin verran tulvimista. Kasvi ei siedä kuitenkaan pysyvästi märkää maaperää. Punamarjakanukka on sopeutunut myös kaupunkiolosuihteisiin. Lajike on melko talvenkestävä, mutta nuoret vakiintumattomat taimet tulisi suojata suojata kylminä talvina. 

• Menestymisvyöhyke: I-III
• USDA 5-8
• Aurinkoinen, puolivarjoinen
• PH suositus: 6.7–8.5
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko: piiskataimi  C3: 40-50 cm. 

Kuva: GoranH Pixabay