Lohikäärmeenpaju (Salix udensis 'Sekka')

Lohikäärmeenpaju on sahalininpajun lajike. Sahalinin paju on puolestaan kotoisin Koilis-Aasiasta, kuten Itä-Siperiasta, Koilis-Kiinasta ja Pohjois-Japanista. Lohikäärmeenpaju on yksi näyttävimmistä ja suosituimmista sahalininpajun lajikkeista. Se on vanha, alkujaan Japanista lähtöisin oleva lajike tai pikemminkin hedeklooni. Sen toi Boskoopiin, Hollantiin, Jan Spek 1950.

Suomessa lohikäärmeenpajusta voi kasvaa suotuisissa olosuhteissa n. 2,5 metriä korkea ja yhtä leveä pensas. Se on suhteellisen nopeakasvuinen pensas, jolla on leveä latvus. Kasvutavaltaan se on tiheäoksainen ja ilmava. Sillä on taipumus muodostaa tiheäkasvuisia pusikkoja. Lohikäärmeenpajulle on luonteenomaista erityisesti versojen päiden kierteiset koristeelliset laakaversot eli litistyneet versot. Niiden taustalla on epämuodostuma nimeltä faskiaatio. Erityisesti säännöllinen leikkaaminen on omiaan kiihdyttämään epämuodostuman kehittymistä.  Nämä laakaversot ovat suosittuja mm. itämaisissa kukka-asetelmissa. Pensaan koristearvo pohjautuu pääosin sen em. nuoriin punertaviin versoihin ja oksiin. Vanhemmiten pensaan runko ja versot muuttuvat harmaan vihreiksi. 

Lohikäärmeenpaju puhkeaa useiden pajujen tapaan aikaisin keväällä lehteen ja myös pudottaa ne myöhään syksyllä. Sen lehdet ovat suikeita, eli melko pitkiä ja kapeita sekä teräväkärkisiä, päältä kirkkaan vihreitä sekä alapuolelta enemmän hopeanvihreitä. Syksyllä lehdet saavat vaalean keltaisen syysvärityksen. Sahalininpaju on kaksikotinen ja kuten sanottua, lohikäärmeenpaju on hedeklooni. Lohikäärmeenpajun kukinta on yleensä runsasta. Hopeanvihreät jopa 5 cm mittaiset pystykasvuiset norkot, joissa on keltaiset ponnet, ilmestyvät ennen lehtien puhkeamistä huhti-toukokuussa. Kukat houkuttelevat mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.

Lohikäärmeenpaju on näyttävä pensas ympäri vuoden. Myös talvella, jolloin sen punertavan ruskeat versot, luonteenomainen epäsymmetrinen kasvutapa sekä kärjistään litteät ja kierteiset versot tulevat parhaiten esiin.

Lohikäärmeenpaju  viihtyy aurinkoisessa ja puolivarjoisessa sekä Suomessa lämpimässä ja suojaisessa paikassa. Se sietää monenlaisia maaperiä, mutta viihtyy parhaiten ravinteikkaassa maassa. Kasvupaikan tulee olla kostea tai tuore, joka antaa sille riittävästi kosteutta kesällä. Maaperän tulisi olla kuitenkin läpäisevä. Kasvia pidetään suhteellisen talvenkestävänä, mutta nuoria versoja voi kuivaa talven aikana. Kasvi toipuu tällaisista menetyksistä yleensä nopeasti. Lohikäärmeenpaju on helppohoitoinen; se sietää hyvin leikkausta. Valitettavasti kasvin vastustuskyky sienitaudeille ei ole kovin hyvä. Kasvi on pajuksi suhteellisen lyhytikäinen.

• Menestymisvyöhyke: (I-III)
• USDA: 5-7
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH Suositus 5–7,5
• Alkuperämaa: DE

Myyntikoko C5:140–160 cm