Tuurenpihlaja (Sorbus ulleungensis ’Dodong’)

Tuurenpihlaja on kotoisin n. 120 km Korean rannikolta sijaitsevalta Ulleungin saarelta. Siellä sitä kasvaa saaren korkeimman vuoren Seonginbongin huipun ympäristössä. Suomenkielisen nimensä se on saanut löytäjänsä, ruotsalaisen kasvitieteilijä Tor Nitzeliuksen mukaan. Lajike ’Dodong’ on puolestaan saanut nimensä saaren pääsataman mukaan. Se on alkujaan Tor Nitzeliuksen kasvattamista siementaimista lisäykseen valittu yksilö. Laji muistuttaa jonkin verran japaninpihlajaa (Sorbus commixta).

Suomessa tuurenpihlaja voi kasvaa n. 5-10 m korkuiseksi puuksi tai monirunkoiseksi pensaaksi, jolla on ilmava latvus. Puun voimakkaat, pitkät oksat kasvavat viistosti ylöspäin. Puu on vakiinnuttuaan suotuisalla paikalla nopeakasvuinen. Vuosikasvu voi olla n. 30–50 cm. Tuurenpihlajan suurehkot, eksoottisen näköiset kerrannaislehdet puhkeavat suhteellisen aikaisin keväällä. Päältä ne ovat tummanvihreät ja alapuolelta hieman vaaleammat. Kooltaan kerrannaislehdet voivat olla jopa n. 15–30 cm pitkät ja 7-20 cm leveät. Ne koostuvat 13–19 kerrannaislehdestä. Kerrannaislehdet voivat olla jopa n. 4-9 cm pitkiä ja 1–2,5 cm leveitä. Syksyllä lehdet saavat voimakkaan oranssinpunaisen syysvärin.

Tuurenpihlaja on yksikotinen ja kaksineuvoinen. Se tulee melko nuorena satoikään. Satoisuus parantuu iän myötä. Puu kukkii loppukeväällä isoin valkoisin kukkatertuin, jotka muistuttavat hieman mustaseljan (sambucus nigra) kukintoa. Kukkatertut voivat olla kooltaan n. 8-14 cm pitkät ja 9-23 cm leveät. Yksittäiset kukat ovat n. 10–16 mm. kokoisia. Kukista kehittyy suuri määrä pieniä, n. 7-12 mm kokoisia, oranssinpunaisia ja päärynänmallisia, eli alaspäin leveneviä, syötäviä pihlajanmarjoja. Marjat sijaitsevat isoissa roikkuvissa tertuissa ympäri kasvia.

Tuurenpihlaja viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla. Tosin kasvi saattaa herätä liian aikaisin talvilevolta, mikäli se altistuu voimakkaalle auringonpaisteelle keväällä.  Puu ei ole vaativainen kasvupaikan maaperän suhteen. Se viihtyy parhaiten keski-runsasravinteisessa, tuoreessa, mutta läpäisevässä kasvualustassa, mutta pärjää myös kuivemmassakin maassa. Kasvi ei viihdy tiiviissä savimaassa. Tuurenpihlaja sietää hyvin tuulta. Useimpien pihlajien tapaan nuori taimi tulisi suojata tuhoeläimiltä, sillä se on jänisten ja hirvieläinten herkkua.

• Menestymisvyöhyke I-IV
• USDA 3
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 6,1–7,8
• Alkuperämaa: LV

Myyntikoko verkkopussi:n 7 l., 140–160 cm. Saatavuus epävarma kaudelle 2024.

Kuva: Niittytila