Kirjovaahtera (Acer platanoides ’Drummondii’)

Kirjovaahtera (Acer platanoides ’Drummondii’)

Kirjovaahtera (Acer platanoides ’Drummondii’)
Kirjovaahtera (Acer platanoides ’Drummondii’) Kirjovaahtera (Acer platanoides ’Drummondii’)
Tuotekoodi: Drummondii
Saatavuus: Varastossa
Hinta: 35,00€
Veroton: 28,23€
Määrä:     - TAI -   Lisää toivelistaan
Lisää vertailuun

Vaahteroiden sukuun kuuluva metsävaahtera kasvaa luontaisesti laajalla aluella Euroopassa. Sen levinneisyysalue yltää Pyrenneiden vuoristosta Kaukasukselle ja Venäjän Euroopan puoleiseen osaan sekä pohjoisessa Keski-Suomeen asti. Se on kauniina ja nopeakasvuisena lehtipuuna suosittu koristepuu myös luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella. Viljeltynä se menestyy pohjoisempanakin, Suomessa tiettävästi ainakin Rovaniemelle asti. Se on levinnyt ihmisten mukana myös mm. Pohjois-Amerikkaan. Metsävaahterasta on kehitetty useita koristelajikkeita. Yksi yleisimmistä maailmalla on kirjovaahtera, eli lajike ’Drummondii’,  jonka toi markkinoille William Drummond & Sons -niminen taimisto Stirlingissä, Skotlannissa vuonna 1903.

Kirjovaahteran kasvunopeus on hidas-keskinkertainen ja kantalajia selvästi hitaampi. Suotuisissa olosuhteissa siitä voi kasvaa Suomessa n. 3-4 metriä leveä ja n. 5-8 metriä korkea hieman pystykasvuinen puu, mikäli se säilyttää päätesilmunsa tai muuten leveälatvuksisempi puu hieman samaan tapaan kuin kantalaji, joka on nuorena arka keväthalloille ja joilla on myös taipumusta rinnakkaisten silmujensa vuoksi kilpalatvan kasvattamiseen. Tieteellisen nimen lajimääre ”platanoides” viittaa lehtien plataanin (Platanus sp.) lehtiä muistuttavaan muotoon. Kirjovaahteran koristearvo pohjautuu pääosin sen n. 5-10 cm pituisen lehtiruodon päässä sijaitseviin kirjaviin lehtiin. Ne ovat yleensä 3-5-liuskaiset, mattamaiset, keskeltä vaaleanvihreät ja reunoilta vaihtelevan leveästi kellertävät-kermanvalkoiset. Lehdet ovat kooltaan n. 5–15 cm kokoisia. Kirjovaahteralla on tosin lähes aina oksistonsa seassa oksia, joissa kaikki lehdet ovat täysin vihreitä. Nämä oksat tulisi poistaa.

Kirjovaahteran syysväritys on kauniin loistavan kelta-oranssi. Sen pudonneet lehdet happamoittavat maata (laskevat maan ph:ta) maatuessaan. Kirjovaahteran runko on vaaleanruskea ja muuttuu jo melko nuorena uurteiseksi.

Kirjovaahtera kukkii alkukesällä lehtien puhkeamisen aikoihin. Sen keltavihreät, runsaskukkaiset kukinnot sijaitsevat pystykasvuisissa huiskiloissa. Isoilla puilla kukinta on runsas ja houkuttelee paljon pölyttäjähyönteisiä ja on tärkeä ravinnonlähde alkukesällä mehiläisille. Kirjovaahtera on kantalajinsa tapaan yksikotinen. Syksyllä kehittyvät vaahteroille tyypilliset siivelliset siemenet.

Kirjovaahtera ei ole kovin vaativainen kasvupaikan suhteen. Runsasravinteinen ja tuore kasvualusta olisi suotuisin. Vakiinnuttuaan puu sietää jonkin verran kuivuutta, mutta ei tulvimista. Kasvupaikan tulisi olla läpäisevä. Se ei viihdy kovin tiiviissä maassa. Parhaiten puu menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Kasvupaikan tulisi olla suojaisempi kuin kantalajilla.

  • Menestymisvyöhyke: I-III (IV)
  • USDA 4-7 
  • Aurinkoinen/puolivarjoinen
  • PH suositus: 5,5–6,5
  • Alkuperämaa:PL

Myyntikoko: C7,5: n. 180–200 cm.

Kuva 1: Copyright Oregon State University

Powered By OpenCart
Niittytila © 2021 | design: Design Studio WWW