Metsävaahtera (Acer platanoides)

Vaahteroiden sukuun kuuluva metsävaahtera kasvaa luontaisesti laajalla aluella Euroopassa. Sen levinneisyysalue yltää Pyrenneiden vuoristosta Kaukasukselle ja Venäjän Euroopan puoleiseen osaan, sekä pohjoisessa Keski-Suomeen asti. Se on kauniina ja nopeakasvuisena lehtipuuna suosittu koristepuu myös luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella. Viljeltynä se menestyy pohjoisempanakin, Suomessa tiettävästi ainakin Rovaniemelle asti. Se on levinnyt ihmisten mukana myös mm. Pohjois-Amerikkaan. Suomessa metsävaahtera on yleinen koristepuu. Se on suosittu myös mm. puisto- ja katupuuna, vaikkakaan se ei siedä suolaa samalla tavoin kuin mm. vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) Metsävaahteran arvostettuja ominaisuuksia ovat olleet nopeakasvuisuuden lisäksi mm. suuri ja melua vaimentava latvus.

Metsävaahtera on nopeakasvuinen puu. Suotuisissa olosuhteissa siitä kasvaa Suomessa n. 6-8 metriä leveä ja jopa n. 20 metriä korkea leveälatvuksinen puu. Tieteellisen nimen lajimääre ”platanoides” viittaa lehtien plataanin (Platanus sp.) lehtiä muistuttavaan muotoon. Sen noin 5-10 cm pituisen lehtiruodon päässä sijaitsevat 5-7- liuskaiset, keskivihreät, mattamaiset lehdet ovat kooltaan n. 5–15 cm kokoisia ja parhaimmillaan jopa 25 cm kokoisia. Metsävaahteran syysväritys on kauniin loistavan keltainen ja toisinaan myös punaoranssi. Metsävaahteran pudonneet lehdet happamoittavat maata (laskevat maan ph:ta) maatuessaan. Metsävaahteran runko on vaaleanruskea ja muuttuu jo melko nuorena uurteiseksi. Metsävaahtera on nuorena arka keväthalloille, minkä vuoksi siitä tulee Suomessa usein monirunkoinen puu.

Metsävaahtera kukkii alkukesällä lehtien puhkeamisen aikoihin. Metsävaahteran keltavihreät, runsaskukkaiset kukinnot sijaitsevat pystykasvuisissa huiskiloissa. Isoilla puilla kukinta on runsas ja houkuttelee paljon pölyttäjähyönteisiä ja on tärkeä ravinnonlähde alkukesällä mehiläisille. Metsävaahtera on yksikotinen. Syksyllä kehittyvät vaahteroille tyypilliset siivelliset siemenet.

Metsävaahtera ei ole kovin vaativainen kasvupaikan suhteen. Runsasravinteinen ja tuore kasvualusta olisi suotuisin. Vakiinnuttuaan puu sietää jonkin verran kuivuutta, mutta ei tulvimista. Kasvupaikan tulisi olla läpäisevä. Metsävaahtera ei viihdy kovin tiiviissä maassa. Parhaiten puu menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla, mutta nuorena taimet selviävät melko voimakkaassakin varjostuksessa, vanhemmiten valontarve kasvaa. 

• Menestymisvyöhyke: I-IV (V)
• USDA 3-7 
• Aurinkoinen/puolivarjoinen
• PH suositus: 5,5–6,5

Myyntikoko: avojuurinen n. 20-30 cm. 

Kuva 1: Nickolas Titkov [CC BY-SA 2.0]

Kuva 2: Włodzimierz Wysocki [CC BY-SA 3.0]