Euroopanpiikkiherne (Ulex europaeus)

Euroopanpiikkiherne on kotoisin laajalta alueelta Länsi- ja Keski-Euroopasta lähinnä Atlantin ja välimeren ja osin Itämeren rannikkoseuduilta. Levinneisyysalue Euroopassa yltää Skotlannista ja Pohjois-Tanskasta sekä Etelä-Ruotsista Portugaliin ja idässä Puolaan sekä Ukrainaan. Se on paikoin tunnusomainen kasvi Länsi-Euroopan maaseudulla mm. Brittein saarilla ja Länsi-Ranskassa. Euroopassa euroopanpiikkihernettä on viljelty antiikin ajoista lähtien. Koristekasvina sitä viljellään levinneisyysalueensa ulkopuolella mm. Keski-Euroopassa. Kasvi on levinnyt puutarhakasvina myös lähes kaikille mantereille.

Euroopanpiikkiherne on ainavihanta kasvi. Se on koristeellinen, nopea- ja tiiviskasvuinen pensas joka voi kasvaa noin 1-1,5 m korkeaksi. Sen nuoret versot ovat tummanvihreitä. Versoja koristavat melko tiheästi sijaitsevat neulasmaiset, teräväkärkiset, n. 1-3 cm pituiset vihreät, vähitellen kovettuvat lehdet, ”piikit”. Myös kasvin lyhytversot muuttuvat vähitellen teräväkärkisiksi ja piikkimäisiksi. Tiheän ”piikistön” vuoksi piikkihernettä on käytetty myös aitakasvina avoimilla ja aurinkoisilla alueilla. Euroopanpiikkiherneaidat ovat lähes läpipääsemättömiä.

Euroopanpiikkiherne kukkii touko-heinäkuussa n. 1-2 cm kokoisin, kaksineuvoisin, keltaisin hernekasveille tyypillisin kukinnoin. Kasvi voi kukkia sekä aiemman että saman vuoden versoilla. Vanhemmiten kukinta voi olla runsas; Kasvin versot voivat lähes peittyä keltaisten kukkien alle. Kukissa on miedon makea vanilijamainen tuoksu. Runsas kukinta houkuttelee myös mehiläisiä keräämään siitepölyä. Kukista saa keltaista väriainetta. Loppukesältä alkaen kasvia koristavat ruskehtavat n. 2 cm mittaiset siemenpalot, jotka voivat sisältää 2-3 tummaa siementä. Lähes kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä, erityisesti siemenet ja versot.

Euroopanpiikkiherne ei ole tarkka maaperän suhteen, sillä se pystyy hernekasveille tyypillisesti hyödyntämään juuristobakteeriensa avulla ilmakehän typpeä. Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen. Euroopanpiikkiherne viihtyy parhaiten lievästi happamalla, vähäravinteisella ja hiekkapitoisella maalla. Sillä on taipumus myös itse lisätä maan happamuutta istutuspaikan ympäristössä. Kasvi sietää vakiinnuttuaan tilapäisesti myös kuivuutta, sillä se pyrkii muodostamaan alaspäin kasvavan voimakkaan paalujuuren sekä vaakasuoria sivujuuria.  Euroopanpiikkiherne on talvenarka ja tarvitsee Suomessa suojaisen kasvupaikan ja talvisuojauksen, vaikkakin sen sanotaan voivan kestää jopa -20 c pakkasta. Kylminä talvina se voi luontaisen levinneisyysalueensa pohjoisosissakin paleltua herkästi maatamyöten, mutta voi sen jälkeen seuraavana kesänä versoa nopeasti ja voimakkaasti. Suotuisissa olosuhteissa euroopanpiikkiherne voi elää keskimäärin 30-vuotiaaksi.

• Menestymisvyöhyke: ?
• USDA 5-9
• PH suositus: 4.5–7.5
• Aurinkoinen
• Alkuperämaa: NL

Myyntikoko C2: 40–50 cm. Valitettavasti ei saatavilla kaudella 2024.

Kuvat: Jouko Rikkinen [CC BY-SA 4.0]