Laavapihlaja (Sorbus alnifolia)

Laavapihlaja kasvaa luontaisesti Koilis-Aasiassa, usein tuliperäisillä laava-alueilla. Se edustaa pihlajien suvussa (sorbus) ehytlehtisten pihlajien ryhmää. Suomessa se kasvaa n. 5-10 m korkuiseksi keilamaiseksi puuksi tai pensaaksi. Puu on vakiinnuttuaan melko nopeakasvuinen.

Laavapihlajan runko on harmaa ja sileä. Lehdillä, jotka ovat n. 5-10 cm pituisia, on selkeän koristeellinen lehtisuonitus, joka muistuttaa hieman leveitä valkopyökin lehtiä. Lehdet puhkeavat vaalean vihreinä ja muuttuvat sen jälkeen tummanvihreiksi. Syksyllä ne saavat oranssin-vaaleanpunaiset syysvärin.

Laavapihlaja on yksikotinen ja kaksineuvoinen. Puu kukkii loppukeväällä valkoisin kukkatertuin. Yksittäiset kukat ovat n. 10–18 mm. kokoisia.  Kukista kehittyy suuri määrä pieniä ja kapeita, n. 8-15 mm kokoisia, kirsikanpunaisia ja joskus oransseja, perällisiä marjoja ympäri kasvia. Nämä syötävät, koristeelliset pihlajanmarjat säilyvät puussa pitkälle talveen.

Laavapihlaja viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla runsasravinteisessa ja tuoreessa kasvualustassa.

• USDA 4-7
• Menestymisvyöhyke I-III (IV)
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 5,1–7,8
• Alkuperämaa: Suomi, Siemenlähde: Etelä-Korea.

Myyntikoko C1: 20–30 cm.  Valitettavasti loppu.

Kuvat: Sten Porse [CC BY-SA 3.0]