Pikkusyreeni ’Palibin’ (Syringa meyeri ’Palibin’)

Pikkusyreeni on alkujaan Pohjois-Kiinasta kotoisin olevan koristepensas. Sen löysi Frank Meyer eräästä kiinalaisesta puutarhasta vuonna 1909. Sitä ei tiedetä kasvavan luonnonvaraisena. 'Palibin' on pikkusyreenin yleisin lajike. Se on hidaskasvuinen. Siitä tulee monirunkoinen, n. 1-1,5 m korkea ja leveä pensas, jolla on pieni pallomainen latvus. Sen päältä tummanvihreät lehdet ovat leveän soikeat, n. 2-3 cm pituiset, enintään 5 cm pitkät. Lehdet saavat keltavihreän syysvärityksen ja varisevat maahan melko myöhään syksyllä.

Pikkusyreeni 'Palibin' kukkii Suomessa yleensä kesäkuussa. Kukinta kestää pari viikkoa. Lämpimänä kesänä pensas voi kukkia uudelleen loppukesällä. 'Palibin':in kukinta alkaa nuorena ja on säännöllinen sekä runsas. Se kukkii aiemman vuoden versoilla. Pystyt hyväntuoksuiset n. 8 cm pitkät terttukukinnot ovat vaalean punavioletin väriset. Kukinto koostuu useasta torvimaisesta n. 5-8 mm kokoisesta, kaksineuvoisesta kukasta. Kukat sisältävät paljon mettä, mutta mehiläiset eivät pysty hyödyntämään siitä kuin vain osan kukkien rakenteen vuoksi.

Pikkusyreeni viihtyy aurinkoisella - puolivarjoisella kasvupaikalla. Se ei viihdy varjossa. Kasvupaikan tulisi olla runsasravinteinen, tuore ja läpäisevä. Vakiinnuttuaan pikkusyreeni sietää myös jonkin verran kuivuutta. Pikkusyreeni sopii myös isossa ruukussa kasvatettavaksi.

• Menestymisvyöhyke: I-IV
• USDA 3-7 
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 6,1–7,8
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko C3: 30-35 cm. 

Kuva: Melikamp [CC BY-SA 3.0]