Amerikanjalopähkinä (Juglans cinerea)

Amerikanjalopähkinä on kotoisin Pohjois-Amerikasta alueelta, joka yltää Kanadan eteläosista Yhdysvaltojen etelä-ja keskiosiin saakka. Sen luontainen levinnäisyysalue menee osittain päällekkäin mustajalopähkinän kanssa, mutta yltää hieman pohjoisemmaksi kuin mustajalopähkinällä ja vastaavasti ei mene yhtä alas etelään kuin mustajalopähkinällä.  Sen tieteellinen nimi viittaa rungon kaarnan harmaaseen väriin.  Muiden jalopähkinöiden tapaan sillä on taipumus kasvattaa ensimmäisinä vuosinaan voimakas paalujuuri, jolla se pyrkii yltämään pohjaveteen saakka. Paalujuuri ei tosin ole yhtä voimakas kuin esim. mustajalopähkinällä. Voimakas juuristo osaltaan edesauttaa puun nopeaa kasvua. Vakiinnuttuaan puu on suotuisalla paikalla nopeakasvuinen. Suomessa puu voi kasvaa n. 8-20 metriä korkeaksi, useimmiten monirunkoiseksi puuksi. Puu voi elää noin 80 vuotta vanhaksi. Sen sanotaan olevan jonkin verran vastustuskykyinen myös eri sienitauteja vastaan

Amerikanjalopähkinän isot, n. 40–60 cm mittaiset kerrannaislehdet luovat eksoottisen vaikutelman. Kerrannaislehdet koostuvat n. 11–17 lehdykästä. Yksittäiset lehdykät ovat n. 5-10 cm pitkiä ja n. 3 - 5 cm leveitä. Lehtien syysväri on keltainen, mutta pakkasenarkoina ne saattavat pudota vihreinä syksyn ensimmäisten pakkasöiden jälkeen. Puun lehdistön ja juuriston alueelle erittämä juglone -niminen yhdiste ehkäisee eräiden muiden kasvien kasvua puun välittömässä läheisyydessä. Kasvien herkkyys yhdisteelle vaihtelee. Eräiden omenapuulajikkeiden sanotaan olevan erityisen herkkiä täysikasvuisen amerikanjalopähkinän tuottamille pitoisuuksille. Tästä syystä amerikanjalopähkinää ei suositella istutettavaksi lähelle omenapuita. 

Amerikanjalopähkinä on yksikotinen ja tuulipölytteinen. Puu kukkii yleensä lehtien puhkeamisen aikoihin. Hedenorkot ovat keltaiset n. 6–14 cm pitkät ja punaiset emikukinnot n. sentin mittaiset. Pölyttyneistä emikukista kehittyy syys-lokakuussa vihreän syömäkelvottoman mehevän kuoren peittämä pyöreä siemen eli luuhedelmä tai toisin sanoen pähkinä. Amerikanjalopähkinä alkaa tuottamaan suotuisella paikalla pähkinöitä n. 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Pähkinät ovat rasvaisia ja hyvänmakuisia  (tähän liittyy englanninkielinen nimi butternut). Näitä kovakuorisia pähkinöitä on tosin vaikea murtaa auki ja avatessa murtuu helpolla myös pähkinän syötävä ydin. Pähkinä on kooltaan n. 4-6 cm pitkä ja 2-4 cm leveä. Amerikanjalopähkinästä on Yhdysvalloissa kehitetty useita erilaisia lajikkeita, joilla on erilaiset ominaisuudet.

Amerikanjalopähkinä tarvitsee aurinkoisen ja suojaisen kasvupaikan. Sen isot lehdet katkeavat helposti tuulessa. Kasvupaikan tulee olla syvämultainen, runsasravinteinen ja tuore-kostea sekä läpäisevä. Amerikanjalopähkinää pidetään yhtenä talvenkestävimmistä puista jalopähkinöiden suvussa ja kestävimpänä amerikkalaisista jalopähkinöistä.

•     Menestymisvyöhyke I-III(IV)
•     USDA 3-7   
•     Ph suositus 6.1-7.5
•     Aurinkoinen tai puolivarjoinen ja suojaisa

Alkuperämaa: Suomi. Siemenalkuperät: Vaasa FI ja Ohio USA

Myyntikoko: C2:10–20 cm.

Kuva 1: Amerikanjalopähkinän hedelmä Oulussa [Copyright Ari Hyvärinen]

Kuva 2: Amerikanjalopähkinäpuu Oulun kasvitieteellisessä puutarhassa [Copyright Ari Hyvärinen]

Esittelyvideo jalopähkinäpuista Niittytilan koepuutarhasta:https://www.youtube.com/watch?v=3H53FmRA2P8