Käärmekuusi (Picea abies f. virgata)

Käärmekuusi on metsäkuusen harvinainen geneettinen muunnos.  Ainavihantaa käärmekuusta kasvaa luontaisesti samoilla alueilla, missä metsäkuustakin, eli lähes koko Suomessa. Se on kuitenkin erittäin harvinainen luonnonvaraisena.  Erityisesti nuorena puu on melko hidaskasvuinen. Käärmekuusi kasvaa Suomessa yleensä n. 4-5 metriä leveäksi ja 10–15  metriä korkeaksi, eli se jää lyhyemmäksi kuin tavallinen metsäkuusi. Useita isoja luonnonvaraisia käärmekuusia on rauhoitettu mm. Suomessa ja Ruotsissa.

Käärmekuuselle ominaista on, että versot ovat pitkiä, usein kiemurtelevia ja neulasten peittämiä. Neulaset, varsinkin oksien kärjessä, ovat yleensä hieman pidemmät kuin metsäkuusella. Muunnoksen suomalainen nimi pohjautuukin pitkiin käärmemäisiin oksiin. Puun erikoinen ulkomuoto johtuu siitä, että muunnoksella on geneettisen häiriön vuoksi heikentynyt kyky muodostaa oksiin sivuoksia. Puu saattaa siten kasvaa vuosikausia siten, että sivuoksia ei muodostu juuri lainkaan. Käärmekuusen voi katsoa ulkonäöltään muistuttavan myös hieman esim. norfolkin aurakariaa (Araucaria heterophylla), jolle on ominaista symmetriset oksat. Käärmekuusten ulkomuoto kuitenkin vaihtelee melko paljon. Puun latvus on yleensä pysty- tai kartiomainen. Käärmekuusi on kuusien tapaan tuulipölytteinen, yksikotinen puu. Kukinta ja kävyt eivät poikkea metsäkuusesta.

Käärmekuusi viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla. Suosii kosteaa, hieman hapanta kasvualustaa ja ravinteikasta maaperää. Ei siedä seisovaa vettä.

•  Menestymisvyöhyke: I-V
•  USDA 3b-8b  
•  Aurinkoinen/puolivarjo
•  Ph suositus: 5,6.– 7,5

Myyntikoko c7,5: 140-160 cm

Valitettavasti saatavuus on epävarma kaudella 2024