Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris)

Köynnöshortensia on kotoisin Japanista, Sahalinista, Etelä-koreasta ja Taiwanista. Se on kasvupaikasta ja kasvatustavasta riippuen koristeellinen puuvartinen köynnös, suikertava maanpeitekasvi tai enintään n. 2 m korkeaksi kasvava pensas. Tavallisesti sitä kasvatetaan köynnöksenä. Luontaisella levinneisyysaluuellaan se usein kasvaa kiiveten pieniä kiipimäjuuria apunaan käyttäen kiinnittyen suoraan puiden rungoille tai isoja kiviä vasten samalla tavoin kuin esim. raatihuoneenvilliviini (Parthenocissus tricuspidata) tai muratit (Hedera sp.). Kasvi pystyy muodostamaan myös normaalia juuria kiipimäjuurillaan, mikäli ne läpäisevät maanpinnan. Köynnöshortensia ei pysty kiinnittymään kiinteään alustaan yhtä lujasti kuin aiemmin mainitut köynnökset. Kukkivat versot ovat niin raskaita, että ne voivat voimakkaassa tuulessa irrota alustastaan. Lisäksi kasvi kiipeää myös kiertymällä tuen ympäri.  Vakiinnuttuaan köynnöshortensia on melko nopeakasvuinen. Kasvi tosin vakiintuu melko hitaasti. Vakiintuneella kasvilla kasvunopeus voi olla jopa noin metrin vuodessa. Köynnöshortensian versoista voi luontaisella levinneisyysalueellaan tulla jopa 5-25 metriä pitkiä, mutta Suomessa ne jäävät lyhyemmiksi, noin 3-5 metrin kokoisiksi. Joka tapauksessa vaikka siitä kasvaa ehkä suurin kaikista hortensioista se jäi kasvikerääjiltä alkujaan pitkään huomiotta. Vasta vuoden 1865 kieppeillä se otettiin ensimmäisen kerran puutarhaviljelyyn Pohjois-Amerikassa ja vuonna 1878 Englannissa.

Köynnöshortensian juuristo on herttamainen, joka koostuu voimakkaista ja tiheässä sijaitsevista pääjuurista sekä useista ohuista sivujuurista. Kasvin runko on koristeellisen punertavan ruskea ja vanhemmiten myös hilseilevä. Köynnöshortensian kesävihannat lehdet ovat päältä tumman vihreät ja alapuolelta vaaleammat. Ne ovat muodoltaan leveänpuikeat - soikeat. Lehtilapa on noin 4-13 cm pitkä ja sahalaitainen. Syksyllä lehdet saavat loistavan keltaisen värityksen. Köynnöshortensia saavuttaa kukintaiän vasta noin 5-8 vuotiaana. Kukinta on yleensä runsas ja voi kestää viikkoja. Se kukkii Suomessa säistä riippuen keskikesällä ja sen jälkeen, heinä- syyskuun välillä. Sen valkoiset kukat sijaitsevat n. 10–25 cm suuruisissa litteissä huiskilokukinnoissa. Kukinnon uloimmat kukat ovat suurimpia, n. 3 cm halkaisijaltaan, mutta ne ovat steriilejä ja niiden tarkoitus on houkutella pölyttäjiä. Kukinnon keskimmäiset kukat ovat kaksineuvoisia, mutta pieniä. Ne ovat vain muutaman millimetrin kokoisia. Kukissa on miellyttävä tuoksu. Ne ovat pölyttäjähyönteisten mieleen. Mikäli pölytys onnistuu, kukista voi kehittyä harvakseltaan kuivia 3-5 mm kokoisia kotahedelmiä, jotka sisältävät useita siivellisiä siemeniä. Kuihtuneet kukinnot koristavat kasvia pitkälle talveen.

Köynnöshortensia viihtyy monenlaisessa maaperässä. Parhaiten se viihtyy ravinteikkaassa, multavassa ja kosteassa, mutta läpäisevässä maaperässä. Kasvi sietää varjoistakin kasvupaikkaa, mutta parhaiten se viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Köynnöshortensia voi kukkia varjoisellakin paikalla, mutta kukinta on runsainta aurinkoisella paikalla. Köynnös kasvaa ehkä parhaiten kuitenkin puolivarjossa. Muiden hortensioiden tapaan myös köynnöshortensia suosii lievästi happamia maita.

• Menestymisvyöhyke: I-III(IV)   
• USDA 4-9
• PH suositus 5.6–7.5
• Aurinkoinen-varjoinen
• Alkuperämaa:NL ja PL

Myyntikoko

C1,5: n. 30–40 cm. NL

C2:40-50, PL

Kuva: Meneerke bloem [GNU 1.2]