Jättihibiskus ‘Cherry Cheesecake’ (Hibiscus moscheutos SUMMERIFIC 'Cherry Cheesecake') PBR

Jättihibiskukset ovat eksoottisen näköisiä isokukkaisia perennoita, jotka ovat lähtöisin Pohjois-Amerikan kaakkoisosista ja Pohjois-Meksikosta. Luontaisella levinneisyysalueellaan niitä kasvaa pääosin kosteassa maastossa, kuten soilla sekä vesistöjen ja lammikoiden reunoilla. Sittemmin se on levinnyt ilmeisesti puutarhaviljelyn myötä laajemmalle alueelle Yhdysvaltoihin ja Euroopan maihin, kuten Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan. Jättihibiskuksesta on jalostettu ja luonnosta on myös löytynyt useita muunnoksia jättihibiskuksesta, joissa kasvutapa ja kukkien värit sekä rakenne eroavat toisistaan. "Cherry Cheesecake" –nimen saaneen lajikkeen kylvi vuonna 2009 ja valitsi siementaimien joukosta vuonna 2010 kukan kauniin ulkonäön, kukan tuulta kestävän rakenteen ja kasvin tiiviin kasvutavan  pohjalta Clarence H Falstad Michiganissa, Yhdysvalloissa. Se on liitetty jalostajansa Walter Gardens - taimistollaan kehittämään pitkään kukkivien kasvien Summerific@ -sarjaan. ’Cherry Cheesecake’ on kahden risteymähibiskuslajikkeen (’F7-152-03’ ja ’07-155-05’) hybridi. Näiden vanhempiensa kautta se on risteymä jättihibiskusta (Hibiscus moscheutos), Hibiscus coccineus:ta ja Hibiscus laevis:ta. Lajike sai kasvipatentin Yhdysvalloissa vuonna 2015. Jättihibiskus on sukua Suomessa huonekasvina suositulle, mutta huomattavasti aremmalle ainavihannalle kiinanruusulle (Hibiscus rosa-sinensis).  Jättihibiskusta pidetään myös kestävämpänä kuin puuvartista sinihibiskusta (Hibiscus syriacus). 

Jättihibiskukset ovat ruohovartisia perennoita, jotka aloittavat kasvun myöhään keväällä tai alkukesällä vasta kun maa on lämminnyt riittävästi. Jättihibiskukset ovat suhteellisen nopeakasvuisia ja saattavat kesän aikana kasvattaa 2-2,5 m korkeita pystykasvuisia versoja. ’Cherry cheesecake’-lajike tosin jää tätä pienemmäksi. Suotuisalla paikalla se voi vuosittain yltää n. metrin korkeaksi. Vanhemmiten kasvista voi kesän aikana tulla n. 0,9 m leveä, monirunkoinen, tiivis- ja pystykasvuinen pensasmainen perenna. Ilmastosta riippumatta ruohovartisena perennana kasvi talvehtii vain maanalaisilla osillaan ja aloittaa maanpäällisen kasvun joka kesä alusta (trooppisessa ilmastossa kasvi jää yksivuotiseksi kesäkukaksi, sillä siellä se ei saa tarvitsemaansa kylmää lepojaksoa). Sen keskivihreät lehdet ovat yleensä lievästi sulkamaiset tai kolmiliuskaiset ja muistuttavat hieman mm. eräiden heisien, kuten esim. koiranheiden (Viburnum opulus) sekä eräiden vaahteroiden, kuten esim. punavaahteran (acer rubrum) lehtiä. Lehdet voivat olla n. 5-10 cm pitkiä ja 1,5-5 cm leveitä. Lehdet ovat nuorena syömäkelpoisia ja soveltuvat esim. yrttiteessä käytettäviksi, mutta lajin lehtien alapinnan nukkapitoisuus vaikeuttaa osittain niiden näitä käyttömahdollisuuksia. Syksyllä lehdet saavat keltaisen syysvärityksen. Jättihibiskukset ovat suhteellisen syväjuurisia. Niiden paalujuuri voi yltää lähes 50 cm asti, mutta pääosa juurista sijaitsee lähellä maanpintaa n. 20 cm syvyyteen asti. 

Jättihibiskus ‘Cherry Cheesecake’ kukkii näyttävin kukin loppukesällä, lämpösummasta riippuen elo-syyskuussa. Sitä ennen ja osin samanaikaisesti kasvia koristavat kauniit purppuranpunaraitaiset kermanvalkoiset kukkanuput. Yksinkertaiset, kaksineuvoiset kukat sijaitsevat yksittäin saman vuoden versojen päissä. Kukat ovat trumpetin muotoiset. Suotuisalla paikalla kukan valkeat terälehdet voivat olla jopa 9 cm pitkiä ja 12 cm leveitä ja koko kukka jopa n. 16–19 cm halkaisijaltaan. Kukan tummanpunaisesta keskustasta, ”silmästä”, nousee jopa 5 cm pitkä emiö, jota koristavat keltaiset heteet. Kukkien pohjaväri on valkoinen ja niitä koristavat tummanpunaisen keskustan ohella epäsäännölliset purppuranpunaiset reunat ja lehtisuonet. Jättihibiskus ‘Cherry Cheesecake’:n  kukan paksut, hieman ryppyiset terälehdet sijaitsevat osittain päällekkäin, joten ne kestävät jonkin verran paremmin tuulta kuin monet aiemmat jättihibiskuslajikkeet. Kukat ovat samankaltaiset kuin kiinanruusulla ja muilla hibiskuksilla. Yksittäiset kukat kestävät muutaman päivän, mutta kukkasilmuista voi aueta uusia kukkia usean viikon ajan. Vanhemmiten kukinta voi olla hyvin runsas. Sen mesipitoiset kukat ovat pölyttäjähyönteisten mieleen. Pölytyksen onnistuttua voi elo-lokakuussa kehittyä ruskeita n. 1,5–2,5 cm pitkiä ja n. sentin halkaisijaltaan oleva kotahedelmiä, jotka pitävät sisällään 2-4 mm pitkiä siemeniä. Siemenkodat aukeavat kypsyttyään vapauttaen siemenet.  Suomessa kotahedelmien kehittyminen avomaalla katkennee syksyn ensimmäisiin yöpakkasiin.

Jättihibiskus tarvitsee aurinkoisen ja suojaisen kasvupaikan Suomessa avomaalla. Kasvi sietää jonkin verran varjoakin, mutta kukinta on runsain ja versot paksuimmat aurinkoisella paikalla. Lisäksi talvehtimisen kannalta on tärkeää, että kasvupaikka on lämmin. Se voi suotuisalla paikalla talvehtia avomaalla Suomessa, mutta muuten varminta on talvettaa se viileässä sisätilassa. Avomaalla kasvia talvetettaessa sen juuristo kannattaa suojata ennen talvea kylmältä esim. keräämällä pienen kummullisen (noin 30 cm) verran kuivia lehtiä tai männynneulasia sen juuriston päälle. Sitä ennen kuollut maanpäällinen osa jättihibiskuksesta kannattaa lyhentää n. 10 cm mittaiseksi. Keväällä suojaava kumpu tulee poistaa hyvissä ajoin, jotta aurinko pääsee lämmittämään juuristoa. Kasvi soveltuu myös kasvatettavaksi isossa ruukussa, mikä helpottaa sisätiloissa talvettamista. Jättihibiskus on maaperän suhteen vaatimaton, mutta viihtyy parhaiten kosteassa, hiekka- ja humuspitoisessa, läpäisevässä ravinteikkaassa savimaassa. Se ei pidä täysin seisovasta vedestä juurillaan. Maaperän tulisi kuitenkin jatkuvasti pysyä suhteellisen kosteana. Tämän vuoksi nuoren taimen juuristoalue kannattaa peittää katteella. Melko pystykasvuisen ’Cherry cheesecake’:n sivuoksien kehittymistä voi halutessaan varovaisesti edistää poistamalla versojen kärkisilmuja n. 15–20 cm korkeudelta . Kasvi on altis eräille sienitaudeille, mutta yleensä kasville ei aiheudu niistä huomattavaa haittaa. Lisäksi jättihisbiskuksilla voi esiintyä tuhohyönteisiä kuten eri kirvalajeja. 

• Menestymisvyöhyke: ?
• USDA 4-8
• PH suositus:5.6–6.5
• Aurinkoinen
• Alkuperämaa:PL

Myyntikoko: C5. Keväällä 2024 saatavilla 'Starry Starry Night' lajiketta.

Kuva 1: Nowaja [Pixabay lisence]. Kukan muoto yleisellä tasolla.