Purppurahappomarja (Berberis thunbergii ’Atropurpurea’)

Japaninhappomarja kasvaa luontaisesti Japanin etelä- ja keskiosissa sekä Kiinassa. Japaninhappomarjan lajimääre (thunbergii) on johdettu ruotsalaisesta kasvitieteilijä Carl Thunberg:ista, sillä hän oli ensimmäinen länsimaalainen, joka kirjasi havainnot kasvista Japanissa 1784.  Sittemmin se on helppohoitoisena, helposti lisättävänä ja kestävänä levinnyt puutarhakäyttöön lähes kaikille kaikille mantereille ja suotuisilla alueilla se on paikoin levinnyt luontoonkin viljelykarkulaisena. Japaninhappomarjasta on myös jalostettu useita kasvutavaltaan ja lehtien väritykseltään poikkeavia lajiketta. Yksi tällainen on suhteellisen matalakasvuinen, violetinpunalehtinen’Atropurpurea’, eli purppurahappomarja, joka on tunnettu vuodesta 1887. Sen lajikekuvausken kirjoitti Leon Renault 1913. Tiettävästi markkinoille sen toi ensimmäisenä Leon Chenault taimistonsa ”Chenault et Fils” kautta Ranskassa vuonna 1923.

Purppurahappomarja voi kasvaa suotuisalla paikalla noin 0,5 – 1 metrin korkeaksi ja leveäksi,  kesävihannaksi, piikikkääksi pensaaksi. Piikit ovat n. 0,5-2 cm pituisia ja 0,1-0,3 cm paksuja. ja sijaitsevat yksittäin. ’Atropurpurea’:sta tulee yleensä hieman pallomainen, pyöreä pensas. Kasvutavaltaan se on alkuun pystykasvuinen, vähitellen levenevä pieni tiheä pensas, sillä sen sivuversot taipuvat kaarelle sivuillepäin. Lajikkeen kasvunopeus on keskinkertainen. Se voi suotuisalla paikalla kasvaa parhaimmillaan n. 20 cm vuodessa. Lajikkeen nuoret versot ovat kauniin punaruskeat. Vuorottain sijaitsevat lehdet ovat pieniä, n. 1-3 cm pitkiä ja 0,7 cm kapeita, muodoltaan soikean pyöreitä tai vastapuikeita. Väriltään lehdet ovat violetinpunaisia päältä ja alapuolelta hieman vaaleampia. Syksyllä lehdet saavat kauniin oranssinpunaisen syysvärityksen.  Kasvin juuristo on puolestaan tiheä ja pinnallinen.

Purppurahappomarja voi kukkia alkukesällä pienin, yksinkertaisin, miedosti tuoksuvin 5-10 mm kokoisin, kaksineuvoisin yksittäiskukin tai 2-5 kukan sarjakukinnoin. Kukat ovat keltaiset; kukkien verholehdissä on punaista sävyä, terälehdet ovat vaaleankeltaiset.  Kukinta saattaa kestää jopa lähes kolme viikkoa. Kukat ovat pölyttäjien mieleen. Pölytyksen onnistuttua lajike tuottaa pieniä, enintään n. sentin kokoisia kirkkaanpunaisia, kiiltäviä marjoja. Soikeat marjat kypsyvät syys-lokakuussa ja säilyvät yleensä oksilla jopa pitkälle talveen. Ne ovat kypsänä syötäviä ja c-vitamiinipitoisia, mutta kitkeriä. Muut osat kasvista, kuten raa-at marjat, ovat sen sijaan lievästi myrkyllisiä.

Purppurahappomarja viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla, mutta pärjää myös puolivarjossa. Lehtien värit ovat kirkkaimat aurinkoisella paikalla. Lajike on vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta viihtyy parhaiten ravinteikkaassa, tuoreessa ja läpäisevässä maassa.  Kasvi ei siedä pitkäaikasta seisovaa vettä juurillaan eikä viihdy tiiviissä savimaassa. Vakiinnuttuaan se sietää myös kuivuutta ja tuulta. Japaninhappomarja viihtyy myös kaupunkiolosuhteissa. Kasvi sietää hyvin leikkausta ja soveltuu hyvin myös pieneksi aitakasviksi. Lehtikirvoja ja joitain tuhohyönteisiä voi toisinaan esiintyä. Peurojen ja jäniksien sanotaan jättävän kasvin rauhaan.

• Menestymisyvöhyke: I-IV
• USDA 4
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• Ph suositus: 6.0–7.5
• Alkuperämaa:PL/FI

Myyntikoko C2:20–30 cm

Kuva 1: Dominicus Johannes Bergsma [CC BY-SA 4.0]