Pihasyreeni ’Moskovan kaunotar’ (Syringa vulgaris 'Krasavitsa Moskvy')

Pihasyreeni on alkujaan balkanin niemimaalta kotoisin olevan koristepensas. Se on suosittu koristekasvi eri puolilla Eurooppaa mm. aikaisen ja kauniin kukintansa vuoksi. Monin paikoin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa se on levinnyt myös luontoon. Suomessa sen viljelyllä on lähes 300-vuotinen historia, mutta tavallisissa puutarhoissa se yleistyi vasta 1800-luvun lopulla. Sitä on käytetty monipuolisesti puutarhakasvina; yksittäisenä koristekasvina, näkö- ja tuulensuojapensaana, aidanteissa ja syreenimajoissa. Pihasyreenistä on olemassa myös useita kukiltaan ja joitain myös lehdiltään erilaisia lajikkeita. Näistä käytetään usein nimitystä jalosyreeni. Pihasyreeni ’Moskovan kaunotar’’ on jalostettu Venäjällä. Lajikkeen kehitti itseoppinut kasvattaja L.A. Kolesnikov vuonna 1943 pölyttämällä pihasyreeni  'Belle de Nancy':n kukat lajikkeen 'I.V. Michurin' siitepölyllä. Vuonna 1947 paras siementaimi valittiin ja sen L.A. Kolesnikov nimesi 'Krasavitsa Moskvy':ksi eli suomeksi Moskovan kaunottareksi. Kauniin kukintansa vuoksi lajike on saanut sittemmin maailmanlaajuista tunnustusta. Se muistuttaa hieman lajiketta ’Rustica’.

Pihasyreeni ’Moskovan kaunotar’:sta tulee monirunkoinen, voimakasversoinen n. 2 – 3 m korkea, pystykasvuinen, ylöspäin levenevä, tiheäoksainen pensas. Vanhemmiten pensaan leveys voi olla 2 metriä. Sillä on taipumus levitä myös juurivesoilla. Nuorien versojen väri on hieman punaiseen vivahtava. Lajikkeen kasvunopeus on keskinkertainen, vakiintunut pensas voi kasvaa n. 20-30 cm vuodessa suotuisalla paikalla. Lajikkeen koristearvo perustuu myös sen kauniin isoihin n. 6–12 cm kokoisiin lehtiin. Lehdet ovat herttamaiset sekä sijaitsevat vastakkain.  Lehdet ovat keskivihreitä ja mattapintaisia. Lehdissä ei ole varsinaista syysväritystä. Lehdet varisevat maahan melko myöhään syksyllä.

Pihasyreeni  ’Moskovan kaunotar’ kukkii Suomessa yleensä loppukeväästä – alkukesästä, lämpötiloista riippuen. Kukinta kestää 2-3 viikkoa. Kukinta on vanhemmiten runsasta. Lajikkeen kukkanuput ovat vaaleanpunaiset. Avautuessaan paljastuvat kerrotut kukat ovat pääosin valkoiset. Samanaikaisesti tertussa on sekä kukkanuppuja että avautuneita kukkia, mikä luo hienon valkopunaisen väriyhdistelmän. Kukkien voimakkaan hyvänhajuinen tuoksu on lajikkeelle ominainen. Lajikkeen sanotaan olevan yksi voimakkaimmin tuoksuvista syreenilajikkeista. Kukat ovat kaksineuvoiset. Kooltaan ne ovat n. 2,5 cm koostuen n. 10 terälehdestä. Kukat sijaitsevat pystykasvuisissa kukkatertuissa, jotka voivat voivat olla n. 25 cm pitkiä ja n. 12 cm leveitä. Kukkaterttuja voi olla jopa kolme samassa oksassa. Lajike kukkii aiemman vuoden versoilla. Syreeneille tyypillisesti kukat houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä, sillä ne sisältävät paljon mettä.

Pihasyreeni ’Moskovan kaunotar’ viihtyy ja kukkii parhaiten aurinkoisella paikalla. Kasvi sietää myös puolivarjoista kasvupaikkaa. Kasvi tarvitsee syvämultaisen kasvupaikan, sillä se voi kehittää noin puolen metrin syvyyteen yltävän laajan juuriston. Kasvupaikan tulisi olla runsasravinteinen, tuore ja läpäisevä. ’Moskovan kaunotar’ ei kuitenkaan pidä raskaista savimaista eikä voimakkaasti tiivistyneistä maista. Maaperän ei tulisi olla kovin hapan. Liian happamalla paikalla kukkien väritys palautuu purppuranvioletiksi. Kasvi ei siedä pitkään seisovaa vettä tai korkeaa pohjavettä. Nuoret, vakiintumattomat taimet tarvitsevat ajoittaista kastelua varsinkin kuivina kausina. Vakiinnuttuaan se sen sijaan sietää myös jonkin verran kuivuutta. Säännöllinen leikkaaminen kukinnan jälkeen lisää lajikkeen kukintaa. ’Moskovan kaunotar’:ta pidetään terveenä, sen vastustuskyky sairauksille ja tuhohyönteisille on hyvä. Lajike soveltuu myös kaupunkiolosuhteisiin. Lajike voi elää ainakin n. 30-vuotiaaksi.

• Menestymisvyöhyke: I-IV
• USDA 4-7 
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 6,1–7,2
• Alkuperämaa:PL

Myyntikoko: C2: 40-60 cm.

Kuvat 1-2: Andrey Korzun [CC BY-SA 3.0]