Kartiovalkopyökki (Carpinus betulus 'Fastigiata')

Euroopanvalkopyökki kasvaa luontaisesti Etelä-Euroopasta Etelä-Ruotsiin ja Kaspianmeren länsirannalle yltävällä vyöhykkeellä. Nimestään huolimatta puu ei ole sukua pyökeille, vaan kuuluu koivukasvien heimoon, johon kuuluvat koivujen lisäksi mm. pähkinäpensaat. Kartiovalkopyökki  on suhteellisen vanha lajike. Ensimmäiset maininnat siitä ovat tiettävästi jo vuodelta 1883. Luultavasti se on ollut markkinoilla kuitenkin pitempään, pääosin nimellä ’Pyramidalis’.

Kartiovalkopyökki on suhteellisen nopeakasvuinen puu. Suomessa se voinee suotuisissa olosuhteissa kasvaa n. 8 metriä korkeaksi ja n. 2-3 metriä leveäksi ylvääksi puuksi. Se on tiheäkasvuinen. Nuorena puu on melko kapea, sillä sen versot kasvat melko tiheästi yläviistoon päin. Puun kasvaessa se alkaa vähitellen saada sille luonteenomaista kartiomaista muotoa, kun sen alimmat oksat alkavat kasvaa enemmän vaakasuoraan, ylempien oksien kasvaessa edelleen suoraan ylöspäin. Kasvutapa näkyy tällöin myös versojen kärjissä, jotka latvuksen yläosassa kääntyvät hieman sisäänpäin ja puun alaosassa alaspäin. Puun tummanvihreät lehdet ovat soikeat, n. 5–13 senttiä pitkät ja niissä on voimakkaat sivusuonet. Lämpiminä syksyinä lehdet vaihtuvat keltaisiksi, mutta yleensä ne muuttuvat suoraan ruskeiksi. Varsinkin nuorena puu voi säilyttää lakastuneet lehtensä pitkälle talveen. Se säilyttää silloin ruskeiden lehtiensä ansiosta selkeästi kauniin tiiviin pylväsmäisen muotonsa myös alkutalvella.

Kartiovalkopyökin pienet tuulipölytteiset kukat kasvat riippuvissa norkoissa, jotka avautuvat lehtien puhjetessa. Puu on yksikotinen. Emikukista muodostuu suurten kolmiliuskaisten lenninsiipien suojaamia pähkylöitä.

Euroopanvalkopyökki on yksi Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeen tunnuspuista. Puuta käytetään Euroopassa paljon koristepuuna ja kaupunkipuuna myös levinneisyysalueensa ulkopuolella. Valkopyökit yleensäkin sietävät keskikesästä alkaen hyvin leikkausta ja koska ne varsinkin nuorina säilyttävät ruskeat lehtensä pitkälle talveen, ne ovat myös suosittuja aitakasveja Euroopassa. Ne soveltuvat myös kaupunkipuiksi mm. siksi, että ne sietävät ilmansaasteita, maan tiivistymistä ja tilapäistä kuivuutta ja ovat lämpöä suosivia kasveja. Suomessa kartiovalkopyökkejä on pienimuotoisesti katupuina ainakin Turussa ja Helsingissä.

Kartiovalkopyökki viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella, suojaisella paikalla. Se sietää myös varjostusta ja savisia kasvupaikkoja. Puu viihtyy parhaiten tuoreessa, mutta läpäisevässä ravinteikkaassa kasvupaikassa. Se suosii kalkkipitoisia kasvupaikkoja.

• Menestymisyvöhyke: I-II(III)
• USDA 4-8
• Aurinkoinen, puolivarjo
• PH suositus: 6,1–8,5
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko: C7,5:120–140 cm

Kuva: James St. John [CC BY-SA 2.0]