Turkintammi (Quercus cerris)

Turkintammi kasvaa luontaisesti alueella joka yltää Ranskan kaakkoisnurkasta Slovakiaan ja Balkanille ja sieltä Vähään-Aasiaan ja edelleen Syyriaan ja Libanoniin asti. Viljeltynä sitä kasvaa pohjoisempanakin, kuten Englannissa, Norjassa ja Etelä-Ruotsissa. Se on menestynyt harvinaisena myös Etelä-Suomessa.

Vielä Etelä-Ruotsissakin turkintammet voivat kasvaa jopa 20 m korkeiksi, mutta Suomessa ne jäävät suotuisallakin paikalla huomattavasti matalammiksi, parhaimmillaan n. 3-5 m korkeiksi. Puu on melko nopeakasvuinen. Sen juuristosta tulee iso ja syvälle yltävä. Turkintammen runko on yleensä suora. Rungon kuori alkaa lohkeilla jo melko nuorena, jolloin runkoon muodostuu kauniita vaaleita juovia. Turkintammen koristearvo pohjautuu suurelta osin sen kauniisiin lehtiin. Lehdet ovat nahkeita, tummanvihreitä , karheita päältä ja alapuolelta hieman vaaleampia ja villakarvaisia. Lehtilapa on kooltaan noin 6–12 cm pitkä ja 3-5 cm leveä. Lehdet ovat pitkultaisia ja tiheään liuskoittuneita. Lehtiliuskat ovat pyöreä- tai tylppäkärkisiä. Jokaisessa lehdessä on 4-9 liuskaa. Lehtisuonet ulottuvat liuskojen kärkiin tai niiden välisiin loviin. Lehtien muoto, liuskojen lukumäärä ja liuskoittumisen syvyys vaihtelee hieman. Lehtien syysväri on keltainen-ruskehtava.

Turkintammi on yksikotinen ja tuulipölytteinen. Puu kukkii alkukesällä samoihin aikoihin lehtien puhkeamisen kanssa. Hedenorkot ovat kellanvihreitä ja riippuvia, jopa 8 cm pitkiä. Emikukat ovat pieniä ja lähes huomaamattomia. Tammenterhot, jotka ovat kooltaan n. 2-3 cm kehittyvät pölyttyneistä emikukista. Ne ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat kypsyessään vähitellen ruskeiksi. Tammenterhot kypsyvät yleensä vasta seuraavana vuonna. Turkintammen terhojen erityispiirteenä on hapsullinen, ”sammalmainen”, pörröinen kehto, joka peittää noin puolet terhoista. Se muodostuu suomujen pitkähköistä vaaleanvihreistä liuskoista.

Turkintammi viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella, lämpimällä paikalla. Turkintammi ei ole vaativainen maaperän suhteen, mutta viihtyy parhaiten runsasravinteisessa, tuoreessa ja läpäisevässä maassa. Pitkän paalujuurensa ansiosta se pärjää myös kuivemmilla paikoilla.

• Menestymisvyöhyke: I (II-III)
• USDA: 6
• Aurinkoinen, puolivarjoinen
• PH suositus:6-8
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko C10: 120-140 cm. 

Kuva 1: Lehtimuodon vaihtelua. Valokuvaaja: Niittytila-Ängsgård

Kuva 2: Lehtimuodon vaihtelua. Valokuvaaja: Georgi Kunev [CC BY-SA 2.5]

Kuva 3: Turkintammenterhoja. Valokuvaaja: Franz Xaver [CC BY-SA 3.0]