Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica)

Pilvikirsikkaa kasvaa luontaisesti laajalla alueella Pohjois-Amerikassa, Newfoundlandista Brittiläiseen Kolumbiaan. Sitä esiintyy paikoin etelämpänäkin, kuten Pohjois-Georgiassa ja Kalliovuorilla Coloradoon asti etelässä. Se on kesävihanta nopeakasvuinen puu, josta tulee noin 5-10 m korkea, kapean pyöreälatvuksinen puu. Pilvikirsikan koristearvo perustuu sen runsaaseen kukintaan toukokuun lopulla heti lehtien puhkeamisen jälkeen. Valkoiset, yksinkertaiset, kaksineuvoiset kukat ovat n. sentin kokoisia, mutta niitä esiintyy n. 5-7 sarjassa. Kukinnan jälkeen syksyllä kehittyvät pienet (n. 4-8 mm kokoiset) punaiset marjat, jotka sisältävät yhden ison (n. 3-6 mm kokoisen) siemenen. Marjojen maku vaihtelee; ne ovat maultaan kitkeriä tai makeankirpeitä. Pohjois-Amerikassa niitä on käytetty hilloihin.

Pilvikirsikan lehdet ovat pitkänsuikeita, n. 8-12 cm pitkiä. Syksyllä lehdet saavat oranssinpunaisen syysvärin. Pilvikirsikan vaaleajuovainen ja kuparinruskea runko on koristeellinen myös talvella. Pilvikirsikalla on matala juuristo ja se leviää helposti myös juurivesoista.

Pilvikirsikka viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla keskiravinteisessa ja tuoreessa maassa. Se sietää myös hiekka- ja soramaita.

• Menestymisvyöhyke I-V
• USDA 2-8
• PH suositus: 5.1–7.8
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• Alkuperämaa: FI

Myyntikoko C1-C2: 50-60 cm piiskataimi. 

Kuva: Halava (CC BY-SA 3.0)