Balkaninhevoskastanja 'Baumannii' (Aesculus hippocastanum 'Baumannii')

Balkaninhevoskastanja on kotoisin Balkanin vuoristoalueelta. Lajikkeen Baumannii löysi A.N.Baumann Sveitsissä läheltä Geneveä 1820-luvun alussa. Se on melko nopeakasvuinen, tavallista balkaninhevoskastanjaa kapea- ja korkeakasvuisempi, tukevaoksainen, isokokoinen koristepuu. Luontaisella levinneisyysalueella balkanin hevoskastanjasta voi kasvaa jopa yli 30 metriä korkea. Suomessakin se voi suotuisissa olosuhteissa kasvaa yli 10 m korkuiseksi. Hevoskastanjalle tunnusomaista ovat sen suuret lehdet, jotka ovat jakautuneet sormimaisesti 5-7 hammaslaitaiseksi lehdykäksi. Lehdet saavat syksyllä keltaruskean syysvärin.

Balkaninhevoskastanja baumannii kukinta alkaa hieman myöhemmin alkukesällä kuin kantalajin.  Se kukkii terttukukinnoin, jotka ovat n. 10–30 cm pitkät. Yhdessä kukinnossa on n. 20–50 kukkaa. Baumanniin kukat ovat kermanvalkoiset ja keskeltä keltaiset, mutta kantalajista poiketen, kukat ovat kerrottuja ja steriilejä. Toisin sanoen kukista ei kehity balkaninhevoskastanjalle tyypillisiä piikkikuorisia kotahedelmiä. Sen sijaan kukinta kestää pitempään kuin kantalajilla. Baumannii soveltuukin hyvin alueille, joissa piikikät kotahedelmät eivät ole toivottuja, kuten teiden varsille ja lapsialueille.

Hevoskastanja viihtyy lämpimällä, aurinkoisella ja tuulensuojaisella paikalla. Viihtyy runsasravinteisessa, tuoreessa ja multavassa maassa.

• Menestymisvyöhyke: I-II (III)
• Aurinkoinen, suojainen
• Ph suositus: 6 - 8
• Alkuperämaa:SE

Myyntikoko c10: n.170-190 cm. 

Kuva: gailhampshire [CC BY-SA 2.0]