Jostakarviainen (Ribes x nidigrolaria 'Josta')

Jostakarviaisen kehitti 1970-luvulla useiden vuosien työn tuloksena Rudolf Bauer Saksassa. Se on karviaisen, harokarviaisen ja mustaherukan risteytys. Josta -nimi tulee näiden kasvien saksankielisten nimien alkukirjaimista (johannisbeere ja stachelbeere). Kasvi on nopea-, voimakas- ja pystykasvuinen, n. 1,5 metrin korkeaksi kasvava, täysikasvuisena halkaisijaltaan n. 1,5-2 m kokoinen marjapensas. Sen versot ovat piikittömät tai lähes piikittömät.

Jostakarviainen kukkii pienin, kaksineuvoisin, punavalkoisin kukin alkukesällä. Jostakarviaisen satoikä alkaa aikaisin ja se on runsassatoinen. Sen marjat ovat raakana vihreät ja muuttuvat vähitellen punaisiksi ja lopulta mustiksi. Ne ovat paksukuoriset ja hieman isommat kuin mustaherukalla mutta pienemmät kuin karviaisella. Ne kypsyvät 3-5 tertuissa samoihin aikoihin kuin mustaherukan marjat, noin elokuun puolivälistä alkaen. Kaikki marjat eivä kypsy saman aikaan. Niiden maku on aromikas ja makeanhapan. Maussa sanotaan olevan vivahteita sekä mustaherukasta että karviaisesta. Marjojen ollessa raakoja, karviaismaku on hallitseva, mutta marjojen kypsyessa mustaherukan maku lisääntyy. Marjat soveltuvat tuore- ja talouskäyttöön. Marjojen sanotaan sisältävän mm. paljon c-vitamiinia. Laji on vastutuskykyinen useita herukkojen tauteja vastaan.  

Jostakarviainen on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta kukkii parhaiten aurinkoisessa ja lämpimässä kasvupaikassa. Se viihtyy tuoreessa, läpäisevässä ja ravinteikkaassa puutarhamaassa.

• Menestymisvyöhyke: I-IV
• USDA:3-8
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 6,1–7,8
• Istutussuositus:kuopansyvyys 30–40 cm, halkaisija 40–50 cm  
• Alkuperämaa:LV

Myyntikoko C1,7 ca. 20-30 cm

Kuva: Simon Eugster [CC BY-SA 3.0]