Tyrni 'Altajska' (Hippophae rhamnoides 'Altajska')

Tyrni on hopeapensaskasveihin kuuluva usein piikikäs pensas. Sen levinneisyysalue on laajin hopeapensaiden heimosta. Se kattaa suuren osa Euraasiaa, Atlantin rannoilta Euroopasta Luoteis-Kiinaan asti. Levinneisyys on rajoittunut usein rannikoille, koska tyrni sietää paremmin suolaa kuin useimmat muut kasvit ja toisaalta ei pärjää sisämaassa kovin hyvin kilpalussa muiden kasvien kanssa. Suomessa tyrniä kasvaa luonnonvaraisena pääosin Pohjanlahden rannikoilla. Sisämaassa tyrniä tavataan Euraasiassa yleensä vuoristoseuduilla. Tyrni pärjää myös niukkaravinteisessa maassa, sillä se pystyy hyödyntämään juuristobakteriensa avulla ilmakehän typpeä.

Tyrni soveltuu hyvin sekä hyöty- että koristekasviksi. Tyrnipensaasta voidaan hyödyntää sekä sen hopeanvihreitä lehtiä että marjoja. Tyrniä viljellään sekä kaupallisesti että puutarhakasvina. Puutarhaviljelyssä arvostetaan sitä myös koristekasvina kauniin hopeanhohtoisen lehdistönsä ansiosta. Kaupallisesti sitä viljellään suuria määriä esimerkiksi Kiinassa, Venäjällä, Baltian maissa ja Itä-Saksassa. Tyrnistä on kehitetty myös useita viljelylajikkeita, erityisesti Venäjällä. Tavoitteena on ollut mm. kehittää joko pensaan tai marjan tai molempien ominaisuuksia.

’Altajska’ on siperialainen tyrnilajike. Se on kehitetty M.A. Lisavenkon mukaan nimetyssä Siperian puutarhatieteen instituutissa, NIISS:issa vuonna 1981. Lajike sai hyväksynnän maatalouskäyttöön Venäjällä 1997.

Lajikkeen ’Altajska’  kasvunopeus on keskinkertainen. Siitä tulee enintään noin 2,5 m korkea, tiiviskasvuinen, lähes piikitön, kaksikotinen pensas. Myytävät kasvit ovat emikasveja, eli ne tarvitsevat hedekasvin marjoja tuottaakseen. Hyvissä olosuhteissa lajike ’Altajska’ alkaa tuottaa satoa noin neljävuotiaana. Tyrni kukkii alkukesällä vihertävän ruskein kukin. Kasvin hieman pienemmästä koosta johtuen sato täysikasvuista pensasta kohden on pienempi kuin luonnonkannalla. Marjoja on helppo poimia lähes piikittömästä pensaasta. ’Altajska’:n soikeat, n. 0,74–0,9 g painavat ja enintään n. 1,2 cm kokoiset, oranssin väriset marjat kypsyvät syys-lokakuussa. Ne ovat c-vitamiinipitoisia (jopa 85 mg / 100g), mehukkaita ja makeita. Maussa on hieman ananaksen aromia. Lajike on yksi makeimmista tyrnilajikkeista, marjojen sokeripitoisuus voi olla jopa 9,7 %. (luonnonkannalla sokeripitoisuus Suomessa on keskimäärin n. 2,1 %). Marjat ovat vain lievästi happamia. Happoja lajikkeen marjoissa on vain n. 1,14 %. Lajikkeen makeat ja terveelliset marjat soveltuvat käytettäväksi sellaisenaan tai esimerkiksi mehun tai hillon valmistukseen. Kypsät marjat eivät säily pitkään tuoreina pensaassakaan, mutta säilyvät esim. pakastettuina tai kuivattuina.

Tyrni on vaatimaton maaperänsuhteen, sillä se pystyy hyödyntämään ilmakehän typpeä ja sillä on syvälle menevä juuristo.  Se on sopeutunut monenlaisiin maaperiin, myös suolapitoisiin ja se sietää myös jonkin verran kuivuutta. Tyrni viihtyy hiekkapitoisilla, läpäisevillä ja kuivilla, hieman happamilla mailla. Kasvupaikan tulisi olla aurinkoinen. Etäisyys muihin isompiin puuvartisiin kasveihin tulisi olla ainakin n. 2,5-3 m.

• Menestymisvyöhyke: I-IV(V)
• USDA: 4
• Aurinkoinen
• Ph suositus:5.6-6.5
• Alkuperämaa:CZ/FI ja CZ

Myyntikoko: P9-C1,5: n. 20-40 cm, piiskataimi. 

Kuva: susanne906 Pixabay