Idänhopeapensas (Elaeagnus angustifolia)

Idänhopeapensas on tyrniä muistuttava pieni puu tai pensas. Molemmat kuuluvatkin samaan hopeapensaskasvien heimoon ja ovat siten läheisiä sukulaisia. Idänhopeapensaan luontainen levinnäisyysalue on Länsi-Aasiassa. Sitä on viljelty Etelä- ja Keski-Euroopassa sen syötävien hedelmiensä vuoksi. Idänhopeapensaan lehdet ovat 2-8 cm pituisia, soikean pitkultaisia. Lehden alapintaa peittää tiheä hopeanhohtoinen karvoitus.

Idänhopeapensas kukkii kesä-heinäkuussa. Kukat ovat kaksineuvoisia, melko pieniä, keltaisia ja tuoksuvia. Pölyttyneistä kukista kehittyvät  marjat kypsyvät syys-lokakuussa ja ovat väriltään tummanruskeita. Marjat ovat noin 1-2 cm pituisia ja niiden sisällä on yksi iso siemen. Idänhopeapensaan marjat ovat makeita, jauhoisia ja kuivia. Marjoista voidaan tehdä esimerkiksi hyytelöitä ja sorbetteja.  Siemen on myös syötävä.

Pensas on vaatimaton maaperän suhteen. Se viihtyy niin hiekkaisessa kuin savisessakin maassa ja pystyy sitomaan typpeä juuriinsa. Sen vuoksi se viihtyy myös karuissakin oloissa. Suomessa idänhopeapensas tarvitsee suojaisen, lämpimän ja aurinkoisen kasvupaikan.

• USDA 3-7
• Menestyvyys (I-III)
• PH suositus: 6-8
• Aurinkoinen, ei kasva varjossa
• Alkuperä:PL

Myyntikoko C4,5: 80-100 cm.

Kuva: Georg Slickers [CC BY-SA 3.0]

Mehiläiskasvi