Japaninkesäkamelia (Stewartia pseudocamellia)

Japaninkesäkamelia on teekasveihin (Theaceae) kuuluva kesävihanta pensas tai pienipuu, joka on kotoisin Japanista ja Etelä-Koreasta, joissa sitä kasvaa aluskasvina lajirikkaissa sekametsissä. Kasvisuku sai tieteellisen nimensä englantilaisen harrastelijakasvitieteilijä John Stuartin mukaan, joka oli vaikuttamassa mm. Royal Botanic Gardens – kasvitieteellisen puutarhan perustamisessa. Tieteellisen nimensä lajimääreen pseudocamelia (suomeksi valekamelia) kasvi on saanut samannäköisyydestään Suomessa huonekasveina tunnettujen kamelioiden (Camellia sp.) kanssa.  Länsimaista kasvin toi ensin USA:an Yhdysvaltojen Japanin konsuli Thomas Hogg 1874. 

Japaninkesäkamelian kasvunopeus on keskinkertainen. Kasvi voi suotuisalla paikalla vuodessa kasvaa n. 15–30 cm. Luontaisella levinneisyysalueellaan siitä voi tulla jopa 18 metriä korkea, usein monirunkoinen puu, mutta lämpimässä Euroopassa siitä tulee parhaimmillaan n. 6-12 metriä korkea puu tai pensas. Suomessa kasvi jäänee parhaimmillaan n. 2-3 metriä korkeaksi ja n. 1-1,5 metriä leveäksi, pystykasvuiseksi pensaaksi. Koristekasvina laji on vielä suhteellisen harvinainen Euroopassakin. Japaninkesäkamelialla koristearvo pohjautuu osittain sen kauniiseen runkoon. Nuorella japaninkesäkamelialla versot ovat sileät ja ruskeat, mutta muuttuvat melko pian usean eri värin sävyissä hilseileviksi. Hilseilevä runko tulee paremmin esiin rungon paksuuntuessa. 

Teepensaasta (camellia sinensis) ja useista muista sukunsa kasveista poiketen japaninkesäkamelia on kesävihanta. Lehdet puhkeavat tummanvioletin värisena ja muuttuvat vähitellen tummanvihreiksi. Vuoroittain sijaitsevat, soikeat-suikeat lehdet ovat lievästi sahalaitaiset ja voivat olla kooltaan n. 3-9 cm pitkät ja 2-5 cm leveät. Lehdet ovat päältä mattapintaiset ja alapuolelta kiitävämmät ja kirkkaanvihreämmät kuin päältä. Kasvin koristearvo perustuu osittain myös sen kauniiseen useita punaisen sävyjä, oranssinpunaisesta tummanpunaiseen, sisältävään syysväritykseen.  

Japaninkesäkamelia koristearvo perustuu suurelta osin sen kauniiseen kukintaan. Suotuisalla, aurinkoisella paikalla kasvin kukintaikä alkaa muutaman vuoden ikäisenä. Vanhemmiten kukinta on runsas. Japaninkesäkamelia kukkii kaksineuvoisin, tuoksuvin kukin loppukesällä lämpösummasta riippuen heinä-elokuuussa. Yksittäinen kukka ei säily pitkään, mutta kukkia kehittyy vähitellen, joten kukinta-aika voi yhteensä kestää useita viikkoja. Kasvi muistuttaa erityisesti kukkiensa osalta kamelioita (Camellia sp). Kukat voivat olla suuret, jopa n. 5-8 cm levyiset. Muodoltaan ne ovat maljamaiset. Kussakin on viisi valkoista, lähes pyöreää terälehteä ja keskellä useita pitkiä oranssinkeltaisia heteitä.  Pölytyksen onnistuttua terälehdet putoavat maahan. Pölyttyneistä kukista kehittyy ruskehtavia soikeita, n. 2 cm kokoisia kotahedelmiä, jotka kypsyttyään halkeavat ja vapauttavat ruskeat siemenet. 
 
Japaninkesäkamelia viiihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella, lämpimällä ja suojaisella kasvupaikalla. Varjoisella paikalla kasvi ei kuki. Maaperän tulisi olla ravinteikas, syvämultainen ja hieman hiekkapitoinen.  Magnolioiden tapaan kasvi suosii lievästi happamia maita eikä pidä kalkista. Japaninkesäkamelia viihtyy kosteassa, mutta läpäisevässä maaperässä. Kuivalla samoin kuin varjoisella paikalla pensas kasvaa huonommin. Kasvi on toistaiseksi talvehtinut melko hyvin Niittytilan kokeilupuutarhassa, saaden vuosittain pieniä pakkasvaurioita versojensa yläosiin. Tosin kasvin kasvupaikka kokeilupuutarhassa lienee liian varjoisa.

• Menestymisvyöhyke: (I-III)
• USDA: 5-8
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 5.1-6.0 
• Alkuperämaa: SE, siemenlähde Hammarö

Myyntikoko C5: n. 150-160 cm. 

Kuva 1: Qwert1234 [CC BY-SA 3.0] 
Kuva 2: Niittytila