Kyynelmänty (Pinus wallichiana)

Kyynelmänty kasvaa luontaisesti Itä-Afganistanista Lounais-Kiinaan yltävällä alueella. Sitä esiintyy mm. Himalajan vuoristossa, mistä tulee puun ruotsinkielinen nimi, himalajanmänty. Luontaisella levinneisyysalueellaan se kasvaa vuoristossa n. 1200–4300 metrin korkeudessa ja siellä se voi nopeakasvuisena puuna saavuttaa jopa 50 metrin korkeuden. Suomessa se jää suotuisissakin olosuhteissa pieneksi puuksi. Levinnäisyysalueellaan se on arvostettu talouspuu. Euroopassa sitä kasvatetaan koristepuuna mm. kauniin kasvutavan ja kauniiden, pitkien neulastensa vuoksi.

Kyynelmännyn kasvutapa on kartiomainen. Oksat ovat usein melko lyhyet ja hieman riippuvat. Alimmat oksat roikkuivat usein maahan asti. Kyynelmännyn n. 10–15 cm pitkät neulaset ovat väriltään harmaanvihreät tai sinivihreät. Ne kasvavat viiden kimpuissa. Kaarna on nuorilla puilla sileää, mutta vanhemmiten muuttuu halkeilevaksi ja uurteiseksi. Kyynelmänty on yksikotinen ja tuulipölytteinen, mutta useimmiten itsesteriili. Kävyt kypsyvät toisena vuotena. Ne ovat nuorena siniharmaita ja kypsina vaaleanruskeita. Kävyt ovat hyvin pihkaisia. Kypsät kävyt ovat käyriä, hieman banaaninmuotoisia ja voivat olla jopa 30 cm pitkiä.

Kyynelmänty tarvitse aurinkoisen ja suojaisen kasvupaikan. Puu ei viihdy varjossa. Se viihtyy multaisessa ja kosteassa, mutta hyvin läpäisevässä maaperässä. Kyynelmänty pitää happamasta maasta. Kasvi ei pidä talvikosteudesta. Kyynelmänty tarvitsee kylminä talvina talvisuojauksen.

• Menestymisvyöhyke: (I-III)
• USDA: 5-7
• Aurinkoinen
• PH suositus: 5-7.5
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko C3: 30-40 cm