Kirsikkaluumu 'Spidola' (Prunus cerasifera 'Spidola')

’Spidola’ on latvialainen  hybridikirsikkaluumulajike,  jonka ovat jalostaneet Roberts Abolin ja Aleksandrs Maizitis 1900-luvun toisella puoliskolla. Se on syntynyt kirsikkaluumun (Prunus cerasifera) ja japaninluumun (prunus salicinan) risteytyksen tuloksena. Lajikkeen nimi Spidola juontaa Latvian kansalliseepoksesta, Lāčplēsis:sta (Suom. Karhunkaataja), jossa yhtenä päähenkilönä on noita nimeltä Spidola (suomeksi vapaasti käännettynä ”loisto”).

Kirsikkaluumu’Spidola’:n kasvunopeus on keskikertainen. Siitä voi tulla pieni-keskikokoinen n. 3 - 5 m korkea, tiheäoksainen puu. Puun versot ja lehdet ovat koristeellisen tummanpunaisia ja lajike onkin ulkonäöltään yksi kauneimmista satoatuottavista kirsikkaluumupuista. Siksi se soveltuukin hyvin myös koristepuuksi

Hybridikirsikkaluumu ’Spidola’:n  satoikä alkaa aikaisin. Lajike kukkii myöhään keväällä tai aikaisin kesällä lehtien puhkeamisen aikoihin kauniin vaaleanpunaisin, yksinkertaisin, hyväntuoksuvin kukin. Tuoksu voi kulkeutua laajalle alueelle. Vanhemmiten kukinta on yleensä runsas. Pölytyksen onnistuessa lajike voi olla satoisa, mutta satomäärät vaihtelevat usein. Hedelmät ovat tummanpunaisia. Ne ovat pyöreän muotoisia ja kooltaan pienikokoisia, keskimäärin n. 15 g painoisia ja n. 2-3 cm kokoisia. Sato kypyy yleensä syyskuun ensimmäisellä puoliskolla. Ylikypsinä hedelmät putoavat itsekseenkin puusta. Pieni hedelmäkivi ei irtoa helposti. Hedelmäliha on punaista ja mehukasta. Maultaan se on keskinkertaista, aromikasta ja lievästi hapanta. Hedelmät soveltuvat hyvin talouskäyttöön, kuten mm. hilloihin. Hedelmät kestävät hyvin kuljetusta eivätkä halkeile sateisella säälläkään. Lajike ei ole itsepölytteinen, vaan se tarvitsee toisen samanaikaisesti kukkivan kirsikkaluumu- tai japaninluumulajikkeen pölyttäjäksi.’Spidola’ on sen sijaan hyvä pölyttäjä muille aikaisille kirsikkaluumulajikkeille, kuten mm. ’Kometa’ –lajikkeelle.

Kirsikkaluumu ’Spidola’ viihtyy parhaiten aurinkoisella-puolivarjoisella paikalla. Kirsikkaluumut, kuten useimmat hedelmäpuut, viihtyvät runsasmultaisessa ja vettä läpäisevässä kohopenkissä. ’Spidola’ sietää vakiinnuttuaan myös jonkin verran kuivuutta, mutta se ei siedä märkä maaperää. Nuorena kasvi voi tarvita lisäkastelua kuivina kausina. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä ja vastustuskyky kasvitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan on hyvä.

• Menestymisvyöhyke: I-III(IV)
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 6–7
• Perusjuuri: Prunus cerasifera   
• Alkuperämaa: LV

Myyntikoko verkkopussi n. C7,5: n. 160–190 cm. 

Kuva 1:Niittytila: Kirsikkaluumu 'Spidola' keväällä lehtienpuhkeamisen aikaan.