Hurmehappomarja (Berberis × ottawensis 'Superba')

Hurmehappomaja on tarhahappomarjan (Berberis x ottawensis) lajike. Tarhahappomarja on puolestaan aasialaisen japaninhappomarjan (Berberis thunbergii) ja eurooppalaisen ruostehappomarjan (Berberis vulgaris) risteytymä.  Risteymät ovat pääsääntöisesti punalehtisiä, kuten myös ensimmäinen lajikenimen saanut ’Purpurea’. Tämä lajike kehitettiin Ottawassa, Kanadassa. ’Purpurea’ -lajikkeen syntypaikan mukaan alkujaan punalehtisien tarhahappomarjojen tieteelliseen nimeen liitettiin vuonna 1923 tämän lajikkeen jalostuspaikasta johdettu ottawensis -nimi. Yksi yleisimmistä ellei yleisin tarhahappomarjan lajike on ’Superba’. Lajikkeen suosiosta kertoo se, että Suomessa sille on annettu suomenkielinen nimi, hurmehappomarja. Lajike on melko vanha. Se on ilmeisesti jo 1800–luvun lopulta lähtöisin. Virallisesti lajikkeen toi alkujaan markkinoille Koninklijke Kwekerijen Moerheim – Kuninkaallinen Moerheimin taimisto, Dedemsvaartissa, Hollannissa vuonna 1943. Lajikkeesta on sittemmin tullut hyvin suosittu kesävihanta pensas yksittäis- ja aitakasvikäyttöön mm. Euroopassa kauniin ulkomuotonsa ja hyvän talven kestävyytensä vuoksi.

Hurmehappomarja voi kasvaa suotuisalla paikalla jopa noin 2-3 metriä korkeaksi ja 2 m leveäksi, tiheäksi, piikikkääksi pensaaksi. Sen tummanpunaiset, litteät piikit voivat olla jopa 2 cm pituisia ja 0,1-0,3 cm paksuja ja ne kasvavat yksittäin tai kolmittain. Lajikken kasvunopeus on keskinkertainen - nopea. Suotuisalla paikalla kasvunopeus voi olla n. 20–40 cm vuodessa. Sen kasvutapa on alkuun pystykasvuinen ja muuttuu vähitellen leveneväksi sitä mukaa, kuin sen versot leviävät kaarevasti sivuillepäin. Nuoret versot ovat väriltään kauniin punaruskeat. Vuorottain sijaitsevat lehdet voivat olla kooltaan, n. 2-3 cm pitkiä ja 0,5-1,5 cm leveitä, muodoltaan soikean pyöreitä tai vastapuikeita. Väriltään hurmehappomarjan lehdet ovat tumman violetinpunaisia. Syksyllä yleensä osa lehdistä saa kirkkaamman punaisen syysvärin. Kasvin juuristo on puolestaan tiheä ja pinnallinen. 

Hurmehappomaja kukkii alkukesällä pienin, miellyttävän miedosti tuoksuvin 5-10 mm kokoisin, kaksineuvoisin 5-20 kukan sarjakukinnoin. Kukkien verholehdet ovat punaisia, terälehdet ovat vaaleankeltaiset. Kukinta saattaa kestää useita viikkoja. Kukat ovat pölyttäjien mieleen. Pölytyksen onnistuttua lajike tuottaa pieniä, enintään 0,8 mm pitkiä ja 3-5 mm leveitä kokoisia kirkkaanpunaisia marjoja. Soikeat marjat kypsyvät syys-lokakuussa ja säilyvät yleensä oksilla jopa pitkälle talveen. Ne ovat kypsänä syötäviä ja C-vitamiinipitoisia, mutta kitkeriä. Muut osat kasvista, kuten raa-at marjat ovat sen sijaan lievästi myrkyllisiä. 

Hurmehappomarja viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla, mutta pärjää myös puolivarjossa. Aurinkoisella paikalla lehtien väri on voimakkaampi. Lajike on vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta viihtyy parhaiten ravinteikkaassa, tuoreessa ja läpäisevässä maassa.  Kasvi ei siedä pitkäaikasta seisovaa vettä juurillaan eikä viihdy tiiviissä savimaassa. Vakiinnuttuaan se sietää myös kuivuutta ja tuulta. Hurmehappomarja viihtyy myös kaupunkiolosuhteissa. Kasvi sietää hyvin leikkaamista. Kasvista voi muotoilla esim. pyöreän muotoisen pensaan. Hoitoleikkaukset eivät ole kasville välttämättömiä, mutta kuolleet, sairaat ja vioittuneet versot tulisi kuitenkin poistaa. Hurmehappomarja soveltuu hyvin myös aitakasviksi. Lajike on vastutuskykyinen useimpia kasvitauteja vastaan, mutta lehtikirvoja ja joitain tuhohyönteisiä voi joskus esiintyä. Peurojen ja jäniksien sanotaan jättävän kasvin rauhaan.

• Menestymisyvöhyke: I-IV (V)
• USDA 4
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 6.0–7.0
• Istutussuositus: Istutuskuopan koko 40*40*40 cm.
• Alkuperämaa:PL/FI

Myyntikoko C2:20–30 cm

Kuva 1: Arz [CC BY-SA 3.0]