Seitsama (Heptacodium miconioides)

Seitsama on voimakaskasvuinen ylöspäin levenevä kauniin maljamaisesti kasvava pieni, monirunkoinen pensas, joka kuuluu kuusamakasvien heimoon (caprifoliaceae). Seitsama on kotoisin Kiinasta, jossa se on luonnonvaraisena harvinainen. Siitä sanotaan esiintyvän vain 9 erillistä populaatiota, jotka kaikki sijaitsevat kolmen itä-kiinalaisen maakunnan, Anhuin, Hubein ja Zhejiangin vuoristoalueilla 600-1000 metrin korkeudella. Siellä sitä kasvaa pensasaroilla ja metsien reunoilla. Länsimaiselle tieteelle sen löysi kuuluisa brittiläinen kasvikeräilijä Ernest Wilson vuonna 1907. Nykyään kasvia viljellään lauhkealla vyöhykkeellä ympäri maailman koristekasvina. Länsimaissa koristekasvina myytävät seitsamat pohjautuvat nykyään lähes kaikki siemeniin, jotka ovat peräisin kasvitieteelliseltä tutkimusmatkalta Kiinaan 1980. Kasvista on kehitetty sittemmin myös joitain puutarhaviljelylajikkeita.

Suotuisalla paikalla seitsama on nopeakasvuinen. Siitä voi tulla hyvissä olosuhteissa Suomessakin ajan kanssa n. 2-3 m korkea. Seitsaman runko on kauniin vaaleanruskea ja vanhemmiten hilseilevä. Seitsaman tumman vihreät, vastakkain sijaitsevat, puikeat, teräväkärkiset lehdet voivat olla kooltaan n. 8-16 cm pitkiä ja 5-6 cm leveitä. Lehdille on tunnusomaista kolme lehdensuuntaista lehtisuonta, jotka yhdistyvät päistään. Lehdet saavat lämpiminä syksyinä kauniit syysvärit, mutta useimmiten syyspakkaset estävät tämän ruskavärien kehityksen Suomessa ja lehdet kuivavat vihreinä suoraan pensaaseen päin.

Seitsama kukkii melko myöhään loppukesällä lämpösummasta riippuen. Etelä-Ruotsissa kasvin sanotaan voivan kukkia jo elokuussa. Taimistomme puutarhassa III-vyöhykkeellä kukkien avautuminen on ajoittunut yleensä vasta lokakuun alkuun, mikä on yleensä ollut jo takarajalla toisaalta avautumiseen riittävän lämmön kertymisen suhteen ja toisaalta kukinnan katkaisevien ensimmäisten yöpakkasten suhteen. Mantereisemmassa ja lämpimämmässä ilmastossa se voinee ehtiä kukkia Suomessa ennen yöpakkasia. Kukat ovat mesipitoisina pölyttäjien mieleen. Kasvi kukkii valkoisin sarjakukinnoin, joissa kussakin on enintään seitsemän pientä, noin sentin halkaisijaltaan olevaa, valkoista, hyväntuoksuista kaksineuvoista kukkaa. Joissakin kielissä kasvin nimi viittaakin tästä syystä numeroon seitsemän. Esim. kiinalainen nimi 七子花, josta juontuu myös englanninkielinen nimi ”seven son flower”, vapaasti käännettyinä ”seitsemän pojan kukka”, samoin kuin suomenkielinen nimi seitsama, viittaavat tähän seikkaan. Tosin on tulkinnanvaraista onko kukkia joka kukinnossa seitsemän. Kasvi kukkii saman vuoden versoilla, kuten useimmat syyskukkijat. Kukinta voi kestää useita viikkoja. Kukinnan jälkeen lämpimissä maissa kehittyvät koristeelliset, pienet kotahedelmät, joita suojaavat punaiset verhiöt eli eräänlaiset kehälehdet. Kussakin kotahedelmässä on vain yksi siemen.

Seitsama viihtyy aurinkoisella, suojaisella paikalla. Kasvi on melko vaatimaton maaperän suhteen. Seitsama suosii keskiravinteikasta, hiekkasavipitoista, kosteaa, mutta läpäisevää maaperää. Vakiinnuttuaan kasvi sietää jonkin verran kuivuutta. Talven aikana mahdollisesti kuivaneet varret tulee leikata keväällä pois. Suomessa kasville kannattaa käyttää talvisuojausta. Seitsama talvehti istutettuna muutamia vuosia kohtalaisesti myös omassa puutarhassamme III-vyöhykkeellä, mutta ei selvinnyt vuoden 2023 kylmästä ja pitkästä keväästä.

• Menestymisvyöhyke: (I-III)
• USDA: 6
• Aurinkoinen
• PH suositus: 5.6-6.5
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko  C5:60-80 cm

Kuva 1: Niittytila. Seitsama marraskuussa 2021

Kuva 2: Niittytila. Seitsaman lehtiä.