Talvitammi (Quercus petraea)

Talvitammi kasvaa luontaisesti suuressa osassa Keski-Eurooppaa. Se on myös Irlannin ja Walesin kansallispuu. Talvitammen luontaisen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Skandinaviassa, Etelä-Ruotsissa ja Norjan rannikolla noin 61°N leveyspiirille saakka. Talvitammi selviää istutettuna kuitenkin huomattavasti pohjoisempana. Suomessa se menestyy ainakin Keski-Suomeen asti. Talvitammi ja kotimainen metsätammi ovat läheistä sukua toisilleen ja ne myös risteytyvät keskenään. Talvitammi voi kasvaa Suomessa n. 10 metriä korkeaksi ja n. 8 metriä leveäksi, leveän kartionmalliseksi, tiheäkasvuiseksi puuksi. Puu on pääsääntöisesti suorarunkoisempi ja runkojohteisempi kuin metsätammi. Puun kasvuvauhti on keskinkertainen-hidas, mutta yleensä nopeampi kuin metsätammella. Se pyrkii muodostamaan paalujuuren ja voimakkaita sivujuuria tukemaan puuta ja sen ravinteiden saantia. Talvitammi voi elää n. 300 vuotta vanhaksi.

Talvitammen lehdet ovat tummanvihreitä ja kiiltäviä päältä ja alapuolelta hieman vaaleampia sekä mattapintaisia. Lehtilapa on kooltaan noin 7–14 cm pitkä ja n. 4-8 cm leveä. Lehdet koostuvat n. 5-9 liuskaparista. Lehtiliuskat ovat pyöreä- tai tylppäkärkisiä. Lehtilavan tyvi on kiilamainen. Lehtisuonet ulottuvat liuskojen kärkiin tai niiden välisiin loviin. Talvitammi eroaa metsätammesta lehtien osalta siinä, että sen lehdillä on pidempi ruoti (n. 1-2 cm). Lehdet ovat myös tasapaksumpia ja enemmän liuskoittuneita. Syksyllä talvitammen lehdet ruskistuvat ja kuivuvat puuhun päin. Suurin osa niistä säilyy puussa ruskeina pitkälle kevääseen, erityisesti nuorissa puissa. Lehtien syysväri on ruskeankeltainen.

Talvitammi on yksikotinen ja tuulipölytteinen. Puu kukkii alkukesällä samoihin aikoihin lehtien puhkeamisen kanssa. Kukintaikä alkaa suhteellisen myöhään. Hedenorkot ovat keltavihreitä, n. 5-8 cm pitkiä. Punavalkoiset emikukat ovat pieniä ja lähes huomaamattomia. Tammenterhot kehittyvät pölyttyneistä emikukista. Talvitammi tuottaa terhoja yleensä vähemmän kuin metsätammi. Terhot ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat kypsyessään vähitellen ruskeiksi. Ne ovat hieman pienempiä kuin metsätammen terhot, n. 2-3 cm pitkiä ja 1-2 cm leveitä. Metsätammesta poiketen ne ovat myös varrettomia. Terhoilla kestää n. 5-6 kk kypsyä. Terhot kypsyvät yleensä lokakuussa. Kypsyttyään ne putoavat maahan.

Talvitammi viihtyy aurinkoisella sekä lämpimällä paikalla. Talvitammi ei ole vaativainen kasvupaikan suhteen. Luontaisesti sitä esiintyy usein kivikkoisessa ja vähämultaisessa maassa (sen tieteellisen nimen lajimääre ”petraea” viittaa kivisiin kasvupaikkoihin), mutta parhaiten se viihtyy ravinteikkaassa, syvämultaisessa maaperässä. Se sietää suhteellisen hapantakin maaperää, mutta maatuessaan sen pudonneet lehdet lisäävät maaperän emäksisyyttä. Levinneisyysalueellaan talvitammea esiintyy yleensä kuivemmilla kasvupaikoilla, mutta istutettuna se viihtyy parhaiten tuoreilla ja läpäisevillä mailla. Puu sietää hyvin suolaa ja lunta. Se sietää myös lyhytaikaista tulvimista.

• Menestymisvyöhyke: I-III (IV)
• USDA: 5
• Aurinkoinen-puolivarjoinen
• PH suositus: 5–7.8
• Alkuperämaa: PL ja NL

Myyntikoko:

1. Avojuurinen: n 60 cm. NL. 15 €

2. C4,5: n 100-120 cm. PL. 30 €

Kuva: Willow [CC BY-SA 2.5]