Siniselja (Sambucus nigra subsp. cerulea)

Siniseljaa kasvaa luonnonvaraisena alueella, joka yltää Meksikon luoteisosista Yhdysvaltain länsiosiin ja edelleen Brittiläiseen Kolumbiaan ja Albertaan Kanadassa. Se on niin läheistä sukua mustaseljalle (Sambucus nigra), että sitä pidetään usein mustaseljan alalajina.  

Suomessa siniseljasta voi suotuisalla kasvupaikalla tulla n. 2-3 metriä korkea monirunkoinen, tiiviskasvuinen pensas. Sen kasvunopeus on keskinkertainen. Sillä on epäsäännöllinen kasvutapa. Pääoksat ovat yläviistoon kaareutuvia ja latvus leveä. Sen kerrannaislehdet ovat parilehdykkäisiä ja koostuvat 5-9 n. 3-15 cm pitkästä sahalaitaisesta, keskivihreästä, soikeasta lehdykästä.

Siniselja kukkii keskikesällä. Kukkatertut ovat noin 4-10 cm leveitä. Siniseljan valkoiset yksittäiset kaksineuvoiset kukat ovat n. 4-7 mm leveitä. Niiden hajua pidetään epämiellyttävänä. Kuivattuja kukkia voidaan käyttää kuitenkin esim. yrttiteen valmistukseen. Pölyttymisen jälkeen alkavat kehittyä siniseljalle tunnusomaiset marjat. Aluksi marjat ovat vaalean sinisiä ja kypsyessään ne muuttuvat sinimustiksi. Marjat kypsyvät, säistä riippuen, syys-lokakuussa. Marjat ovat pieniä, n. 0,5 cm mittaisia halkaisijaltaan ja ne sisältävät 3-5 siementä. Marjat ovat syötäviä ja niitä sanotaan suhteellisen raikkaan makuisiksi. Marjoja säilötään pääosin kuivattuna. Marjojen sisältämien alkaloidien vuoksi ne suositellaan kuitenkin keitettävän ennen käyttöä. Marjat sisältävät paljon C-vitamiinia. Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet siniseljan marjoja ja kukkia kansanlääkinnässä monenlaisten vaivojen ja sairauksien hoitoon.

Siniselja viihtyy niin aurinkoisella kuin puolivarjoisella, suojaisella paikalla. Kasvi viihtyy ravinteikkaassa ja hieman kosteassa, mutta läpäisevässä maassa.

• Menestymisvyöhyke: I-(II-III)
• USDA 6
• Aurinkoinen, puolivarjoinen
• PH suositus: 6.1–7.8
• Perusjuuri:Sambucus nigra
• Alkuperämaa: PL

Myyntikoko C5, n. 40-60 cm. 

Kuva 1: Walter Siegmund [CC BY-SA 2.5]

Kuva 2: Thayne Tuason [CC BY-SA 4.0]